6 DIAGRAMMIT

Frekvenssijakauman perusteella voi olla hankala muodostaa kokonaiskuvaa tarkasteltavasta tilanteesta. Tilastokuvaajilla eli diagrammeilla on tarkoitus havainnollistaa tietoa.

Pylväsdiagrammilla kuvataan diskreettiä muuttujaa. Pylvään korkeus määräytyy frekvenssin tai suhteellisen frekvenssin mukaan. Pylväät piirretään erillisinä. Pystypylväitä käytetään silloin, kun molemmat muuttujat ovat määrää mittaavia.

Pylväsdiagrammin sijasta voidaan diskreettiä muuttujaan kuvata myös palkkidiagrammilla. Palkin pituus määräytyy frekvenssin tai suhteellisen frekvenssin mukaan. Palkit piirretään erillisinä. Vaakapylväitä suositellaan käytettäväksi silloin, kun toinen kuvattava muuttuja on tyypiltään laadullinen.

Sektoridiagrammilla kuvataan diskreetin muuttujan suhteellisia frekvenssejä. Sektorin keskuskulman suuruus määräytyy suhteellisen frekvenssin mukaan.

Histogrammilla voidaan esittää jatkuvien muuttujien jakaumia. Ne soveltuvat yhden muuttujan jakauman kuvailuun. Pylvään korkeus ilmaisee pylvään luokkaan kuuluvien havaintojen määrän (eli frekvenssin). Pylväät piirretään yhteen siten, että pylvään keskikohdassa on luokkakeskus ja reunoilla todelliset luokkarajat.

Viivadiagrammissa yhdistetään viivalla luokkakeskusten kohdalle merkityt frekvenssipisteet. Jakauman hännät päätyvät 0-tasolle. Viivadiagrammit soveltuvat parhaiten vaihtelun tai kehityssuunnan esittämiseen tietyn ajanjakson aikana. Viivadiagrammia kutsutaan myös frekvenssimonikulmioksi.