2 TILASTOTIETEEN PERUSKÄSITTEITÄ

Tilastot eivät synny itsestään vaan ne täytyy kerätä. Useimmiten tilastot muodostuvat suuresta määrästä numerotietoja. Tilastollista tutkimusta varten kerättyä tietoa kutsutaan havaintoaineistoksi tai tilastoaineistoksi. Havainnollisuuden vuoksi aineisto esitetään yleensä taulukoituna tai kuvioiden avulla.

Havaintoaineisto koostuu havaintoyksiköistä (tilastoyksiköistä) ja niiden ominaisuuksista eli muuttujista. Jos tutkitaan esimerkiksi luokan oppilaiden koulumatkojen pituuksia ja kengän numeroa, oppilaat ovat havaintoyksikköjä, ja koulumatkan pituus ja kengän numero ovat muuttujia.

Se joukko, johon tutkimus kohdistuu, on nimeltään perusjoukko eli populaatio. Populaatio voi olla esimerkiksi kaupungin asukkaat, Kajaanin Ammattikorkeakoulun opiskelijat, radiossa soitetut kappaleet, tietokoneiden sovellusohjelmat, esikouluiässä olevat lapset jne. Jos havaintoaineistoon kuuluu kaikki perusjoukon havaintoyksiköt, sitä kutsutaan kokonaisaineistoksi.

Koko perusjoukkoa on usein mahdotonta tai ainakin kovin työlästä tutkia. Tästä syystä kokonaisaineiston sijasta tutkitaan usein otosta. Otos on sellainen osa perusjoukon havaintoyksiköistä, jotka on kerätty jollain otantamenetelmällä. Otantamenetelmät ovat erilaisia tapoja poimia havaintoyksiköitä perusjoukosta niin, että otos kuvaisi perusjoukkoa mahdollisimman hyvin. Jos havaintoyksiköt poimitaan perusjoukosta jollain muulla tavalla kuin otantamenetelmällä, kerättyä aineistoa kutsutaan näytteeksi.

Tehtävä 2.1. Perehdy eri otantamenetelmiin ja keksi esimerkkejä eri otantamenetelmistä.

Havaintoaineistoa voidaan kerätä monella eri tavalla:

• kysely

• haastattelu

• havainnointi

• systemaattinen koejärjestely

• tietokanta.

Tavan valitseminen riippuu siitä, millaista tietoa halutaan kerätä.

Tehtävä 2.2. Mieti, millaisissa tutkimuksissa edellä lueteltuja keräämistapoja voisi käyttää.