1. Yleistä

Tähän opintojakson osaan on koottu muutamia keskeisiä teoriatehtäviä pakollisen kemian 1 ov:n eri osa-alueilta ja näiden tehtävien avulla pyritään suorittamaan loppuun jo aloitettu kemian opintojakso oppipajassa.  Materiaali on tarkoitettu esim. niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea kemian opinnoissa, joiden opintojakso on jäänyt kesken jostain syystä aiemmin, esim. opiskelija on siirtynyt toisesta oppilaitoksesta kesken opintojakson jne..

Tenttimisluvan saanut opiskelija voi hyödyntää materiaalia valmistautuessaan kokeeseen suorittaen opintojakson teoriat verkossa. Opettajan valitsemat kokeelliset tehtävät opiskelija suorittaa jonkin opiskelijaryhmän mukana dokumentoidusti annetun aikataulun mukaan. Tämä opintojakso käsittää n. 15 tuntia kemian teoriatehtäviä keskeisin osin.

1.1. Opintojakson sisältö ja materiaali

Opintojakso sisältää teoriatehtäviä kemian eri osa-alueista n. 15 oppitunnin osalta.

Opintojakson tehtävät ovat vaikeusasteeltaan erilaisia ja samassa osiossa on erilaisia tehtäviä ottaen huomioon erilaiset oppijat. Kaikki osiossa olevat tehtävät pyritään suorittamaan.

Esimerkkejä tehtävistä:

Teksti-, taulukko- ja diatiedostona olevat tehtävät tallennetaan ensin omalle koneelle, vastataan kysymyksiin, tallennetaan tiedosto ja suljetaan se. Sitten tiedostot palautetaan kunkin osion palautuskansioon klikkaamalla palautuskansiota ja etsimällä tiedosto sieltä mihin olet sen tallentanut. 

Tentti -tehtävät palautetaan painamalla lähetä kaikki ja lopeta -yritys painiketta tehtävän jälkeen. Tenttitehtävissä testataan muutamilla peruskysymyksillä, miten asioita on opittu. Tenttitehtävät voivat sisältää myös avoimia ns. esseekysymyksiä.

Hot Potatoes -tyyppisissä tehtävissä on muistettava painaa -tarkista painiketta. Lisätietoa saa ohjausaikoina.  Hot Potatoes –tehtävissä tutustutaan esim. uusiin käsitteisiin ja asiaan tai kerrataan aikaisemmin opittua siten, että apuna tehtävissä on vihje –painike. Jos et osaa vastata kysymykseen tai täyttää ristikkoa, niin käytä apuna vihjettä ja saat siten autettuna ratkaisun. Asian omaksumisen kannalta on tärkeää, että luet saadut kokonaiset lauseet kertaalleen läpi. Nämä ristikot yms. auttavat myös opintojakson kokeeseen tai arvioitaviin tehtäviin kertaamisessa.

Yhdessä osiossa on erilaisia arvioitavia tehtäviä koko kokonaisuudesta ja siten opintojakson teoriaosuus voidaan myös arvioida näiden sekä tehtyjen tehtävien perusteella, erillistä koetta ei välttämättä tarvitse koko opintojakson suorittaneelle eli sekä teorian Moodlessa että käytännön työt suorittaneelle.

Opiskelumateriaalina tehtävien suorittamiseksi voidaan hyödyntää seuraavia fysiikan ja kemian oppikirjoja:

WSOY: KEFY (Häikiö – Kahila – Ratilainen – Ängeslevä)

WSOY: 7 ASKELTA FYSIIKKAAN JA KEMIAAN (Heikkinen – Lepola – Raivio – Ylihärsilä)

TAMMI: Fysiikka 1 Fysiikka Luonnontieteenä (Lehto – Luoma – Eloranta)

EDITA: Delta Tekniikan fysiikka ja kemia (Aaltonen – Hänninen – Seikola – Virtanen)

EDITA: Ravitsemis- ja talousalan fysiikka ja kemia (Haapalehto – Parikka – Turto)

OTAVA: Fysiikan ja kemian fuusio eri ammattialoille omat kirjat: esim. matkailu-, ravitsemus- ja talousala, tekniikka ja liikenne sekä sosiaali- ja terveysala

Materiaalissa on lisäksi hyperlinkkejä Internetissä oleviin kemian tiedostoihin. Nämä materiaalit auttavat opintojakson suorittamisessa. Kaikki linkit avautuvat omiin ikkunoihin.

 1.2. Opintojen suorittamisessa eteneminen

Alkutapaaminen

Opintojakso alkaa pakollisella aloitustapaamisella. Ensimmäisellä kerralla annetaan ohjeet opintojakson suorittamiseen esim. avain opintojaksolle, ohjeet opintojakson tehtävien palauttamiselle, tietoa eri tehtävätyypeistä jne.

Alkutapaaminen järjestetään Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin yksikössä lukujärjestykseen merkittynä aikana ja tilassa.

Opiskelutavat

Opintojakso suoritetaan oppipaja-aikaan sekä itsenäisesti opiskellen muina aikoina yhden periodin aikana. Opintojakson tehtävät palautetaan sähköisessä muodossa erikseen sovittuina aikoina. Ohjaaja antaa palautetta opintojakson suoritetuista tehtävistä kerran viikossa. Opintojakson tehtävät arvioidaan arvosanalla 0 – 5.

Arviointi

Ohjaaja antaa palautteen suoritetuista tehtävistä kerran viikossa. Opintojakson suorittamiseen varataan aikaa yksi opintojakso ja opiskelija palauttaa tehtäviä viikoittain siten, että ne ovat arvioitavissa viimeistään kunkin viikon perjantaina.

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 – 5. Koko kemian opintojakso eli käytännön tehtävät mukaan lukien aikaa käytetään 1 opintojakso. Ohjaaja sopii opintojakson aikana tehtävät käytännön harjoitustyöt opiskelijan kanssa heti opintojakson alussa.

Opiskelijan suorittamat käytännön työt valitaan eri kemian osa-alueista ja esimerkkitöistä. Käytännön työt arvioidaan hyväksytysti vasta, kun itse työ, työn dokumentointi annetun ohjeen mukaan (mittauspöytäkirja, välineet, laskutoimitukset, kytkeminen käytäntöön sekä mahdolliset kuvaajat) sekä työhön liittyvät muut tehtävät on hyväksytty. Aikaa varataan yhteen käytännön työhön kokonaisuudessaan n. 2 oppituntia.

Käytännön työt voidaan valita esim. seuraavista:

-          seokset -työ esim. homogeeninen seos –valmistaminen (muovailuvaha jne), emulsio ihovoiteen valmistaminen jne.

-          kahden nesteen yhdistäminen –> kiinteä seos (pilailuliman valmistaminen)

-          erottamismenetelmät, jokin seuraavista: sentrifugointi, tislaus, suodatus, uuttaminen, kiteyttäminen (kemiallinen puutarha), kromatografia

         esim.  tussien eri väriaineiden liukoisuuden tutkiminen

-          liuosten pitoisuuksien tutkiminen esim. sokeri- tai suolapitoisuuden vaikutus nesteen tiheyteen (aineiden erottaminen toisistaan)

-          entsyymien vaikutus valkuaisaineisiin

-          tärkkelyksen tutkiminen eri ruoka-aineista

-          alkoholin liukoisuuden tutkiminen

-          hedelmien c-vitamiinipitoisuuden määrittäminen

-          indikaattorin toiminta luonnossa (esim. miten eriväristen ruusujen väri muuttuu emäksisessä ympäristössä)

-          diffuusio esim. Aladdinin taikalamppu (missä omalla alalla diffuusio esiintyy, miten lämpötila vaikuttaa diffuusion nopeuteen jne.)

-          kemialliset reaktiot: hopean kiillottaminen, palaminen jne. sekä niihin vaikuttavat asiat

-          endoterminen ja eksoterminen reaktio esim. jälkimmäisestä hiilidioksidin muodostaminen (etikka + ruokasooda)

-          hopeapeilikoe metallien kemiaan tai jaksolliseen järjestelmään liittyen

-          muoviin liittyviä töitä esim. styroxin hävittäminen, superpallon, nylonin valmistaminen, kaseiinimuovin tai -liiman valmistaminen

-          osmoosi esim. kemiallinen puutarha, herneet vesilasissa jne.

-          pH:n mittaaminen esim. eri elintarvikkeiden pH jne.

-          hapettuminen-pelkistyminen

-          esteröityminen

-          happo-emäs -titraus

-          musteen valmistaminen teestä

-          rasvat esim. saippuan valmistaminen

-          vetyperoksidin hajoaminen vedeksi ja hapeksi esim. Elefantin hammastahna

-          vesianalyysi: esim. suolapitoisuuden määrittäminen merivedestä, happamuus jne.

-          tomusokerin ja rikkihapon reaktio vetokaapissa (opettajan esittämä demo)

-          mittaukset graafisen laskimen avulla esim. pH jne.

-          mahdolliset muut opettajan esittämät kemian työt eri osa-alueista

Aikataulu

Opintojakson aikataulu ilmoitetaan aloitustapaamisessa. Tehtävien palauttaminen tapahtuu viikoittain Moodleen. Kaikki tehtävät on oltava palautettuna viimeistään opintojakson viimeisenä päättymispäivänä. Opintojakson tehtäviä kannattaa palauttaa keskeneräisenäkin, vaikka ei ehdi kokonaan niitä tekemään viikon aikana.

Opintojakson ohjausta annetaan Moodlen kautta. Ohjaajalle voi laittaa viestiä Moodlen kautta ja palautetta annetaan lähituntien aikana sekä viikkopalautteen yhteydessä.

Opintojakson viimeisellä kerralla on kaikille pakollinen lopputapaaminen, jolloin suoritetaan opintojakson palaute.

2. Johdatus kemiaan

ALOITTELUA JA JOHDATUS KEMIAAN (tutustuminen kemian keskeisiin käsitteisiin), Hot Potatoes -tehtäviä

- atomeista alkuaineisiin

- metallit ja epämetallit

- tehtäviä metalleista

- tehtäviä ongelmajätteistä

- kertausta kemian keskeisiltä alueilta

Tee seuraavat tehtävät ja palauta teoriatehtävät ALOITTELUA JA JOHDATUS KEMIAAN -palautuskansioon.

2.1. Kemian keskeisiä käsitteitä -tutustuminen

Lähde:  EDITA (Aaltonen – Hänninen - Seikola – Virtanen) DELTA tekniikan fysiikka ja kemia s. 173 - 177

s. 189 – 192, WSOY (Häikiö – Kahila – Ratilainen – Ängeslevä) KEFY s. 36 – 40, OTATIETO (Laitinen – Toivonen) Yleinen ja epäorgaaninen kemia s. 14 – 17, s. 19.

Johdanto: Seuraavissa tehtävissä tutustutaan kemian keskeisiin osa-alueisiin, ja osaan asioista perehdyt uudelleen muissa tehtävissä esim. seuraavan osion ristikossa. Vastaa seuraaviin tehtäviin lyhyesti omin sanoin, siten että ymmärrät mitä kirjoitit. Tehtäviä on useita ja siksikin vastausten tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä.

TEHTÄVÄ 1: Aineet voidaan jaotella kemiallisessa mielessä useilla eri tavoilla. Esim. aineet jaetaan sen mukaan kuinka puhtaita ne kemiallisessa mielessä ovat tai millaisia seoksia ne  muodostavat jne. Myös seokset jaotellaan sen mukaan, onko kiinteä aine hiukkasina vedessä tms.

a)     kerro eri seostyypit

b)     kerro esimerkki alkuaineesta ja jostakin meille tutusta yhdisteestä

c)     valitse kaksi alkuainetta, kerro lyhyesti niiden käytöstä, millaisia kemiallisia ominaisuuksia niillä on, mitä yhdisteitä ne voivat muodostaa, kemialliset merkit, historiasta, mistä alkuaineita saadaan jne. 

TEHTÄVÄ 2: Aineiden tunnistaminen kemian laboratoriossa on erittäin tärkeää. Sama tilanne on arkielämässä, on tärkeää tietää esim. eri pesuaineista, miten niitä käytetään, mihin ne on tarkoitettu, missä säilytetään ja mitä ominaisuuksia aineella on jne.

a)     kerro, mitä eri menetelmiä voidaan käyttää eri kemikaalien tunnistamiseen ja yleensäkin eri aineiden tunnistamiseen?

b)     olet mökille lähtiessäsi huomannut, että leivinjauhepurkki on tyhjentynyt, ostat uuden vastaavan ja laitat entiseen purkkiin sokeria. Mökillä et enää muista, mitä laitoit purkkiin. Miten tunnistat valkoisen jauheen purkista, johon et huomannut kirjoittaa mitään merkintää?

c)     mitä edellisestä opittiin?

TEHTÄVÄ 3: Oppilaitoksen fysiikan luokassa F204 on sentrifugi, laite, joka sopii aineiden erottamiseen toisistaan.

a)     kerro omin sanoin, milloin sentrifugointi toimii eri aineiden erotusmenetelmänä? Missä arkielämässä sentrifugi on käytössä?

b)     luettele muita erotusmenetelmiä, joita esiintyy seuraavissa käytännön tilanteissa

a.  kahvinkeittäminen

b. teen valmistaminen

TEHTÄVÄ 4: Osa kemiallisista reaktioista tapahtuu nopeasti. Jotkut alkuaineista ovat hyvin reaktiivisia. Joidenkin reaktioiden ei toivoisi etenevän kovin nopeasti, jotta ehdittäisiin nähdä, mitä reaktiossa tapahtuu tai muuten vain ei ole toivottavaa liian nopea eteneminen. Kemiallisten reaktioiden tunteminen auttaa monissa arkielämän tilanteissa.

a)     kerro esimerkki kemiallisesta reaktiosta omalla ammattialallasi

b)     miten voit nopeuttaa tai hidastaa seuraavia kemiallisia reaktioita esim. ruuan valmistus, ruuan pilaantuminen, lian irrottaminen, raudan ruostuminen jne.

c)     kemiallisia reaktioita kuvataan reaktioyhtälöllä. Etsi jokin esimerkki reaktioyhtälöstä Internetistä. Kerro omin sanoin, mitä reaktioyhtälössä tapahtuu?

 TEHTÄVÄ 5: Atomit liittyvät toisiinsa sidoksilla ja siten muodostuu yhdisteitä ja molekyylejä. Atomien välillä voi olla kolmenlaisia sidoksia.

a)     mitkä ovat kolme sidostyyppiä?

b)     kerro esimerkki jokaisesta sidostyypistä?

TEHTÄVÄ 6: Kaikki aineet muodostuvat alkuaineista, jotka puolestaan ovat muodostuneet atomeista. Tutustutaan seuraavassa tehtävässä aineen rakenteeseen:

a)     kerro atomin rakenteesta, mitä osia atomissa on?

b)     mitkä ovat atomin eri osien sähkövaraukset?

c)     valitaan kaksi alkuainetta esim. kloori ja natrium, miten niiden atomit eroavat toisistaan?

d)     vedyllä on kolme isotooppia, mitä tämä tarkoittaa?

e)     mitä eroa on ionilla ja atomilla?

f)       alkuaineen jaksollisessa järjestelmässä on esitetty eri alkuaineille atomimassa. Mitä atomimassalla tarkoitetaan?

TEHTÄVÄ 7: Olet varmasti opetellut yläasteella tai aikaisemmassa koulussa alkuaineiden kemialliset merkit jaksollisen järjestelmän taulukosta. Seuraavien kysymysten avulla tutustutaan jaksollisen järjestelmän taulukkoon uudelleen:

a)     mitä hyötyä jaksollisen järjestelmän taulukosta on esim. jos halutaan valmistaa kestävää lasia?

b)     mitä tarkoitetaan eri pääryhmillä ja onko alkuaineilla, jotka kuuluvat samaan pääryhmään jotain yhteistä?

c)     vaakarivi on jakso jaksollisen järjestelmän taulukossa. Mitä yhteistä on saman jakson alkuaineilla toistensa kanssa?

d)     luettele jaksollisen järjestelmän pääryhmät numeroituna?

TEHTÄVÄ 8: ”Happamia on” sanoi, kettu pihlajanmarjoista – vanha sananlasku sanoo. Tutustutaan käsitteisiin happamuus ja emäksisyys, hapot ja emäkset seuraavien kysymysten kera.

a)     miten aineen pH:ta eli happamuutta voidaan mitata?

b)     millä välillä happamuus vaihtelee?

c)     kerro esimerkki emäksisestä, neutraalista ja happamasta aineesta arkielämässä?

d)     jotkut liuokset toimivat pH-puskureina, kerro jokin esimerkki tällaisesta?

TEHTÄVÄ 9: Happamuudella on merkitystä esim. pesuaineiden käyttämisessä sekä elintarvikkeissa. Seuraavat kysymykset liittyvät elintarvikkeisiin ja pesuaineisiin. Vastaa lyhyesti omin sanoin.

a)     etsi seuraavien elintarvikkeiden pH: sitruuna, appelsiini, omena, peruna, kananmuna, liha

b)     mitä merkitystä happamuudella on elintarviketeollisuudessa?

c)     ovatko elintarvikkeet yleensä happamia vai emäksisiä?

d)     millaisia pesuaineita ovat: happamia, emäksisiä vai neutraaleja yleensä?

e)     miten pesuaineen happamuusteho vaikuttaa pesutehoon?

f)       miten pesuaineiden happamuusaste on huomioitava työturvallisuudessa esim. jos sinulla on käytössä esim. erittäin emäksinen pesuaine, miten suojaudut?

g)     millaiset pesuaineet kannattaa valita seuraaviin tilanteisiin:

a. uuni, joka ei kovin likainen

b. uuni, joka on erittäin likainen

c. alumiininen kakkuvuoka

d. käsintiskiin

e. konetiskiin

f.   kalkkisaostumien poistamiseen

g. marmoripöydän puhdistamiseen

TEHTÄVÄ 10: Aineen kemialliset ominaisuudet tekevät aineesta joko hapon tai emäksen. Tutustutaan seuraavien kysymysten avulla happoihin, emäksiin sekä neutralointiin:

a)     kerro lyhyesti happojen ominaisuuksista, luettele yksi vahva happo ja yksi heikko happo, kerro miten happoja tulee käsitellä ja missä happoja käytetään?

b)     Mitä ovat nimeltään seuraavat hapot: HCl, HNO₃, H₂SO₄ ?

c)     kerro lyhyesti emästen ominaisuuksista, luettele yksi vahva emäs ja yksi heikko emäs, kerro miten emäksiä tulee käsitellä ja missä emäksiä käytetään?

d)     Emäkset ja hapot reagoivat keskenään muodostaen suolaa ja vettä. Mikä on tämä kemiallinen reaktio nimeltään, joka edellisessä tapahtuu?

e)     sulfaatit, nitriitit ja kloridit ovat esimerkkejä happojen suoloista. Kerro, missä niitä käytetään?

TEHTÄVÄ 11: Orgaanisia yhdisteitä on miljoonia. Orgaanisissa yhdisteissä on aina hiiltä. Orgaanisia yhdisteitä kutsutaankin hiiliyhdisteiden kemiaksi.

a)     Orgaaniset yhdisteet jaetaan seuraavasti. Kerro jokaiseen jokin esimerkkiyhdiste:

a.     alkoholit

b.     hiilivedyt

c.     karboksyylihapot

d.     ketoni

b)     Myös rasvat, hiilihydraatit, proteiinit ja entsyymit kuuluvat orgaanisiin yhdisteisiin. Valitse jokin näistä ryhmistä ja kerro siitä muutamalla lauseella. Siis esim. mitä proteiinit ovat, millainen rakenne, missä esiintyy jne.

TEHTÄVÄ 12: Muovit ovat meille arkipäivää. Emme ehkä ajattele kovin usein, että niiden valmistamisessa kemialla on keskeinen rooli.

a)     Mikä on muovien raaka-aine?

b)     Kerro omin sanoin muovien valmistuksesta?

c)     Missä muoveja käytetään ja miksi ne ovat niin käyttökelpoisia moneen tarkoitukseen?

d)     Muovien yhteydessä puhutaan usein monomeereista ja polymeereistä, mitä nämä tarkoittavat ja miten ne liittyvät muoveihin?

e)     Selvitä Internetistä, miten muovia voisi valmistaa kotioloissa itse?

2.2. Lähtölaukaus kemiaan: tutustuminen alkuaineisiin, ioniin ja yhdisteeseen

TEHTÄVÄ: Hei täydennä seuraava tarina oikeilla alkuaineilla, yhdisteillä ja ioneilla: 

Olen ruokasuolan yksi ainesosanen ja toisille sovin ja toisille henkilöille en, minut lyhennetään I eli _________________.

Kattila, jonka sanottiin aiheuttavan dementiaa, oli valmistettu minusta eli Al ________________ ja pyydettiin palauttamaan kauppaan ja vaihtamaan teräksiseen muutama vuosi sitten. Tehtiinkö teillä niin?

Teräksen yksi ainesosanen on Fe ______________ , elimistöllekin välttämätön alkuaine ja maankuoren neljänneksi yleisin alkuaine.

Osalle ihmisistä Ni _______________ ei sovi ja silloin korut, jotka eivät ole aitoja, voivat aiheuttaa paikallista allergiaa esim. vyönsoljet jne.

Kemiallisen merkin ensimmäinen kirjain on aina iso ja jos merkissä on kaksi kirjainta, niin jälkimmäinen kirjaimista on aina pieni. Kemiallisen merkin alkuperä on latinankielinen ja kuvaa kunkin aineen ominaisuutta.

Kemiallinen merkki H voi esittää sekä alkuainetta että yhtä sen atomia. Heti kun H-kirjaimen ympärille tulee muita merkkejä, muuttuu tilanne ja puhutaan ionista esim. H⁺ _________________ tai yhdisteestä esim. H₂O _____________, jota me päivittäin käytetään monessa muodossa ja jota kannattaa säästää, koska maapallolla on sitä käyttöön suoraan sopivassa muodossa rajatusti.

Jaloja metalleja esim. Au _________________ ja Ag _________________käytetään koruissa.

Pt _______________ on taas monipuolinen pehmeä jalo metalli, jota käytetään lääketeollisuudessa, katalysaattoreissa autoissa, koruissa jne.

Cu __________________ on alkuaine, jota on runsaasti käytetty koriste-esineissä. Se on myös ihmiselle tärkeä hivenaine.

2.3. Metallit

Lähde: WSOY (Häikiö – Kahila – Ratilainen – Ängeslevä) KEFY s. 53 - 58 sekä EDITA (Aaltonen – Hänninen - Seikola – Virtanen) DELTA tekniikan fysiikka ja kemia s. 193 - 196

Johdanto: Seuraavissa tehtävissä tutustutaan metallisiin alkuaineisiin. Alkuaineet jaetaan yleensä metalleihin, epämetalleihin ja puolimetalleihin.

TEHTÄVÄ 1: Metalleilla on tyypillisiä ominaisuuksia, joista ne tunnetaan. Etsi ne oppikirjastasi ja kerro, mitkä metallien ominaisuudet tulevat esiin seuraavissa käytännön tilanteissa:

a)     kullanhuuhdonta

b)     useimmat sähköjohdot ovat kuparia

c)     hopea- ja kultakorujen valmistaminen

d)     erilaisten käyttöesineiden valmistus esim. kattilat, paistinpannut, ruokailuvälineet jne.

e)     laivanrakennusteollisuuden raaka-aine

f)       verenpainemittarien elohopea

Kuva 1. Kuparinen, holografinen materiaali on upotettu CD-levyyn (se ei ole tarra).

TEHTÄVÄ 2: Seuraavassa sulkulauseessa on lueteltu alkuaineiden kemiallisia merkkejä (H, O, Ca, Mg, C, N, Al, Fe), tee niihin liittyvät tehtävät.

a)     mitkä niistä ovat metallisia alkuaineita?

b)     mitkä niistä ovat epämetalleja?

c)     miten metallien ominaisuudet muuttuvat siirryttäessä alkuaineiden jaksollisen järjestelmän taulukossa ylhäältä alaspäin ja vasemmalta oikealle?

TEHTÄVÄ 3: Selvitä Internetistä, mitä metalleja Suomessa käytettävät euron kolikot sisältävät ja minkä verran.

TEHTÄVÄ 4: Etsi seuraavasta laatikosta alla olevaan tekstiin sopivat sanat. Sanat on esitetty perusmuodossaan ja saat käyttää yhtä sanaa vain kerran.

____________________ kuuluvat seuraavat alkuaineet: Au (jolla on suuri _______________) eli ____________, Ag eli _________________ ja Pt eli ________________________. Ne eivät vapauta happoliuoksessa vetyä kuten ________________________ . Ne eivät siis hapetu kovin herkästi.

Kaikki metallit ovat huoneen lämpötilassa kiinteitä alkuaineita paitsi Hg eli ___________________. Sitä käytetään ilmapuntareissa, ultraviolettilampuissa ja sen yhdisteitä käytetään kasvitautien torjunta-aineissa ja lääketeollisuudessa. Sen käyttöä on rajoitettu ja sitä valvotaan tarkasti, koska se on erittäin myrkyllistä ainetta.

_________________ on hinnaltaan edullinen ja kestävä materiaali esim. ruokailuvälineissä ja koriste-esineissä. Sitä sanotaan Cu eli  _____________n,

Zn eli _________________n ja Ni ________________n _________________ eli metalliseokseksi. Kupariastiat on korvattu ___________, koska ne aiheuttavat _________________ ja _________________ ruokaan. Ruostumaton teräs ja halvat korut voivat aiheuttaa _____________________. Tästä seuraa, että henkilö, joka on altistunut edellisessä lauseessa mainitulle asialle, on vältettävä esim. monien kolikoiden, ovenkahvojen jne. koskettamista.

Sn eli _______________ ja Pb eli ________________ ovat pehmeitä metalleja. Ensimmäistä käytetään, kun rautaa päällystetään (_______________), juotosmetallina sekä säilyketölkeissä. Jälkimmäisellä metallilla on ollut ratkaiseva rooli ympäristöasioissa, kun ”menovesistä” tehtiin ___________________.

Aineen yhtymistä happeen kutsutaan _______________,  ja kun tämä tapahtuu _______________ esim. auto ruostuu, puhutaan __________________. Tämä ilmentää epäjalojen metallien pyrkimystä takaisin hapettuneeseen muotoonsa, jossa ne ovat malmeissakin. Metallien syöpyminen aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita. Se voi aiheuttaa myös turvallisuusriskejä, jos esim. rakenteiden lujuus heikkenee. Auton ruostuminen yms. vastaavien ilmiöiden estäminen on meille tuttua. Auton rikkoutuneeseen pintaan lisätään hiukan ______________, jottei syöpyminen pääse etenemään. Jos Fe eli  _______________ sisältävä esine päällystetään sinkillä, sinkki epäjalompana metallina hapettuu ja siten esim. sähköisesti _______________ naulat ovat säilyvät.

2.4. Atomeista alkuaineisiin

2.5. Metallit ja epämetallit -yhdistely

2.6. Ongelmajäteristikko1