Tähän opintojakson osaan on koottu muutamia keskeisiä teoriatehtäviä pakollisen
kemian 1 ov:n eri osa-alueilta ja näiden tehtävien avulla pyritään suorittamaan
loppuun jo aloitettu kemian opintojakso oppipajassa. Materiaali on tarkoitettu
esim. niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea kemian
opinnoissa, joiden opintojakso on jäänyt kesken jostain syystä aiemmin, esim.
opiskelija on siirtynyt toisesta oppilaitoksesta kesken opintojakson jne..
Tenttimisluvan saanut opiskelija voi hyödyntää materiaalia valmistautuessaan
kokeeseen suorittaen opintojakson teoriat verkossa. Opettajan valitsemat
kokeelliset tehtävät opiskelija suorittaa jonkin opiskelijaryhmän mukana
dokumentoidusti annetun aikataulun mukaan. Tämä opintojakso käsittää n. 15
tuntia kemian teoriatehtäviä keskeisin osin.
Opintojakso
sisältää teoriatehtäviä kemian eri osa-alueista n. 15 oppitunnin osalta.
Opintojakson tehtävät ovat vaikeusasteeltaan erilaisia ja samassa osiossa on
erilaisia tehtäviä ottaen huomioon erilaiset oppijat. Kaikki osiossa olevat
tehtävät pyritään suorittamaan.
Esimerkkejä
tehtävistä:
Teksti-, taulukko- ja diatiedostona olevat tehtävät tallennetaan ensin omalle
koneelle, vastataan kysymyksiin, tallennetaan tiedosto ja suljetaan se. Sitten
tiedostot palautetaan kunkin osion palautuskansioon klikkaamalla
palautuskansiota ja etsimällä tiedosto sieltä mihin olet sen tallentanut.
Tentti -tehtävät palautetaan painamalla lähetä kaikki ja lopeta -yritys
painiketta tehtävän jälkeen. Tenttitehtävissä testataan muutamilla
peruskysymyksillä, miten asioita on opittu. Tenttitehtävät voivat sisältää myös
avoimia ns. esseekysymyksiä.
Hot Potatoes -tyyppisissä tehtävissä on muistettava painaa -tarkista
painiketta. Lisätietoa saa ohjausaikoina. Hot Potatoes –tehtävissä tutustutaan
esim. uusiin käsitteisiin ja asiaan tai kerrataan aikaisemmin opittua siten,
että apuna tehtävissä on vihje –painike. Jos et osaa vastata kysymykseen tai
täyttää ristikkoa, niin käytä apuna vihjettä ja saat siten autettuna ratkaisun.
Asian omaksumisen kannalta on tärkeää, että luet saadut kokonaiset lauseet
kertaalleen läpi. Nämä ristikot yms. auttavat myös opintojakson kokeeseen tai
arvioitaviin tehtäviin kertaamisessa.
Yhdessä
osiossa on erilaisia arvioitavia tehtäviä koko kokonaisuudesta ja siten
opintojakson teoriaosuus voidaan myös arvioida näiden sekä tehtyjen tehtävien
perusteella, erillistä koetta ei välttämättä tarvitse koko opintojakson
suorittaneelle eli sekä teorian Moodlessa että käytännön työt suorittaneelle.
Opiskelumateriaalina tehtävien suorittamiseksi voidaan hyödyntää seuraavia
fysiikan ja kemian oppikirjoja:
WSOY: KEFY
(Häikiö – Kahila – Ratilainen – Ängeslevä)
WSOY: 7
ASKELTA FYSIIKKAAN JA KEMIAAN (Heikkinen – Lepola – Raivio – Ylihärsilä)
TAMMI:
Fysiikka 1 Fysiikka Luonnontieteenä (Lehto – Luoma – Eloranta)
EDITA:
Delta Tekniikan fysiikka ja kemia (Aaltonen – Hänninen – Seikola – Virtanen)
EDITA:
Ravitsemis- ja talousalan fysiikka ja kemia (Haapalehto – Parikka – Turto)
OTAVA:
Fysiikan ja kemian fuusio eri ammattialoille omat kirjat: esim. matkailu-,
ravitsemus- ja talousala, tekniikka ja liikenne sekä sosiaali- ja terveysala
Materiaalissa on lisäksi hyperlinkkejä Internetissä oleviin kemian tiedostoihin.
Nämä materiaalit auttavat opintojakson suorittamisessa. Kaikki linkit avautuvat
omiin ikkunoihin.
Alkutapaaminen
Opintojakso alkaa
pakollisella aloitustapaamisella. Ensimmäisellä kerralla annetaan ohjeet
opintojakson suorittamiseen esim. avain opintojaksolle, ohjeet opintojakson
tehtävien palauttamiselle, tietoa eri tehtävätyypeistä jne.
Alkutapaaminen järjestetään
Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin yksikössä lukujärjestykseen merkittynä
aikana ja tilassa.
Opiskelutavat
Opintojakso suoritetaan
oppipaja-aikaan sekä itsenäisesti opiskellen muina aikoina yhden periodin
aikana. Opintojakson tehtävät palautetaan sähköisessä muodossa erikseen
sovittuina aikoina. Ohjaaja antaa palautetta opintojakson suoritetuista
tehtävistä kerran viikossa. Opintojakson tehtävät arvioidaan arvosanalla 0 – 5.
Arviointi
Ohjaaja antaa palautteen suoritetuista tehtävistä kerran viikossa.
Opintojakson suorittamiseen varataan aikaa yksi opintojakso ja opiskelija
palauttaa tehtäviä viikoittain siten, että ne ovat arvioitavissa viimeistään
kunkin viikon perjantaina.
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 – 5. Koko kemian opintojakso eli
käytännön tehtävät mukaan lukien aikaa käytetään 1 opintojakso. Ohjaaja sopii
opintojakson aikana tehtävät käytännön harjoitustyöt opiskelijan kanssa heti
opintojakson alussa.
Opiskelijan suorittamat käytännön työt valitaan eri kemian osa-alueista ja
esimerkkitöistä. Käytännön työt arvioidaan hyväksytysti vasta, kun itse työ,
työn dokumentointi annetun ohjeen mukaan (mittauspöytäkirja, välineet,
laskutoimitukset, kytkeminen käytäntöön sekä mahdolliset kuvaajat) sekä työhön
liittyvät muut tehtävät on hyväksytty. Aikaa varataan yhteen käytännön työhön
kokonaisuudessaan n. 2 oppituntia.
Käytännön työt voidaan
valita esim. seuraavista:
-
seokset -työ esim. homogeeninen seos –valmistaminen (muovailuvaha
jne), emulsio ihovoiteen valmistaminen jne.
-
kahden nesteen yhdistäminen –> kiinteä seos (pilailuliman
valmistaminen)
-
erottamismenetelmät, jokin seuraavista: sentrifugointi, tislaus,
suodatus, uuttaminen, kiteyttäminen (kemiallinen puutarha), kromatografia
esim. tussien eri väriaineiden liukoisuuden tutkiminen
-
liuosten pitoisuuksien tutkiminen esim. sokeri- tai
suolapitoisuuden vaikutus nesteen tiheyteen (aineiden erottaminen toisistaan)
-
entsyymien vaikutus valkuaisaineisiin
-
tärkkelyksen tutkiminen eri ruoka-aineista
-
alkoholin liukoisuuden tutkiminen
-
hedelmien c-vitamiinipitoisuuden määrittäminen
-
indikaattorin toiminta luonnossa (esim. miten eriväristen ruusujen
väri muuttuu emäksisessä ympäristössä)
-
diffuusio esim. Aladdinin taikalamppu (missä omalla alalla
diffuusio esiintyy, miten lämpötila vaikuttaa diffuusion nopeuteen jne.)
-
kemialliset reaktiot: hopean kiillottaminen, palaminen jne. sekä
niihin vaikuttavat asiat
-
endoterminen ja eksoterminen reaktio esim. jälkimmäisestä
hiilidioksidin muodostaminen (etikka + ruokasooda)
-
hopeapeilikoe metallien kemiaan tai jaksolliseen järjestelmään
liittyen
-
muoviin liittyviä töitä esim. styroxin hävittäminen, superpallon,
nylonin valmistaminen, kaseiinimuovin tai -liiman valmistaminen
-
osmoosi esim. kemiallinen puutarha, herneet vesilasissa jne.
-
pH:n mittaaminen esim. eri elintarvikkeiden pH jne.
-
hapettuminen-pelkistyminen
-
esteröityminen
-
happo-emäs -titraus
-
musteen valmistaminen teestä
-
rasvat esim. saippuan valmistaminen
-
vetyperoksidin hajoaminen vedeksi ja hapeksi esim. Elefantin
hammastahna
-
vesianalyysi: esim. suolapitoisuuden määrittäminen merivedestä,
happamuus jne.
-
tomusokerin ja rikkihapon reaktio vetokaapissa (opettajan esittämä
demo)
-
mittaukset graafisen laskimen avulla esim. pH jne.
-
mahdolliset muut opettajan esittämät kemian työt eri osa-alueista
Aikataulu
Opintojakson aikataulu ilmoitetaan aloitustapaamisessa. Tehtävien
palauttaminen tapahtuu viikoittain Moodleen. Kaikki tehtävät on oltava
palautettuna viimeistään opintojakson viimeisenä päättymispäivänä. Opintojakson
tehtäviä kannattaa palauttaa keskeneräisenäkin, vaikka ei ehdi kokonaan niitä
tekemään viikon aikana.
Opintojakson ohjausta annetaan Moodlen kautta. Ohjaajalle voi laittaa viestiä
Moodlen kautta ja palautetta annetaan lähituntien aikana sekä viikkopalautteen
yhteydessä.
Opintojakson viimeisellä kerralla on kaikille pakollinen lopputapaaminen,
jolloin suoritetaan opintojakson palaute.
ALOITTELUA JA JOHDATUS KEMIAAN (tutustuminen kemian keskeisiin käsitteisiin),
Hot Potatoes -tehtäviä
- atomeista alkuaineisiin
- metallit ja epämetallit
- tehtäviä metalleista
- tehtäviä ongelmajätteistä
- kertausta kemian keskeisiltä alueilta
Tee seuraavat tehtävät ja palauta teoriatehtävät ALOITTELUA JA JOHDATUS
KEMIAAN -palautuskansioon.
Lähde: EDITA (Aaltonen – Hänninen -
Seikola – Virtanen) DELTA tekniikan fysiikka ja kemia s. 173 - 177
s. 189 – 192, WSOY (Häikiö – Kahila –
Ratilainen – Ängeslevä) KEFY s. 36 – 40, OTATIETO (Laitinen – Toivonen) Yleinen
ja epäorgaaninen kemia s. 14 – 17, s. 19.
Johdanto: Seuraavissa tehtävissä
tutustutaan kemian keskeisiin osa-alueisiin, ja osaan asioista perehdyt
uudelleen muissa tehtävissä esim. seuraavan osion ristikossa. Vastaa seuraaviin
tehtäviin lyhyesti omin sanoin, siten että ymmärrät mitä kirjoitit. Tehtäviä on
useita ja siksikin vastausten tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä.
TEHTÄVÄ 1: Aineet voidaan jaotella
kemiallisessa mielessä useilla eri tavoilla. Esim. aineet jaetaan sen mukaan
kuinka puhtaita ne kemiallisessa mielessä ovat tai millaisia seoksia ne
muodostavat jne. Myös seokset jaotellaan sen mukaan, onko kiinteä aine
hiukkasina vedessä tms.
a)
kerro eri seostyypit
b)
kerro esimerkki alkuaineesta ja jostakin meille tutusta yhdisteestä
c)
valitse kaksi alkuainetta, kerro lyhyesti niiden käytöstä, millaisia
kemiallisia ominaisuuksia niillä on, mitä yhdisteitä ne voivat muodostaa,
kemialliset merkit, historiasta, mistä alkuaineita saadaan jne.
TEHTÄVÄ 2: Aineiden tunnistaminen kemian
laboratoriossa on erittäin tärkeää. Sama tilanne on arkielämässä, on tärkeää
tietää esim. eri pesuaineista, miten niitä käytetään, mihin ne on tarkoitettu,
missä säilytetään ja mitä ominaisuuksia aineella on jne.
a)
kerro, mitä eri menetelmiä voidaan käyttää eri kemikaalien tunnistamiseen
ja yleensäkin eri aineiden tunnistamiseen?
b)
olet mökille lähtiessäsi huomannut, että leivinjauhepurkki on
tyhjentynyt, ostat uuden vastaavan ja laitat entiseen purkkiin sokeria. Mökillä
et enää muista, mitä laitoit purkkiin. Miten tunnistat valkoisen jauheen
purkista, johon et huomannut kirjoittaa mitään merkintää?
c)
mitä edellisestä opittiin?
TEHTÄVÄ 3:
Oppilaitoksen fysiikan luokassa F204 on sentrifugi, laite, joka sopii aineiden
erottamiseen toisistaan.
a)
kerro omin sanoin, milloin sentrifugointi toimii eri aineiden
erotusmenetelmänä? Missä arkielämässä sentrifugi on käytössä?
b)
luettele muita erotusmenetelmiä, joita esiintyy seuraavissa käytännön
tilanteissa
a.
kahvinkeittäminen
b.
teen valmistaminen
TEHTÄVÄ 4: Osa
kemiallisista reaktioista tapahtuu nopeasti. Jotkut alkuaineista ovat hyvin
reaktiivisia. Joidenkin reaktioiden ei toivoisi etenevän kovin nopeasti, jotta
ehdittäisiin nähdä, mitä reaktiossa tapahtuu tai muuten vain ei ole toivottavaa
liian nopea eteneminen. Kemiallisten reaktioiden tunteminen auttaa monissa
arkielämän tilanteissa.
a)
kerro esimerkki kemiallisesta reaktiosta omalla ammattialallasi
b)
miten voit nopeuttaa tai hidastaa seuraavia kemiallisia reaktioita esim.
ruuan valmistus, ruuan pilaantuminen, lian irrottaminen, raudan ruostuminen jne.
c)
kemiallisia reaktioita kuvataan reaktioyhtälöllä. Etsi jokin esimerkki
reaktioyhtälöstä Internetistä. Kerro omin sanoin, mitä reaktioyhtälössä
tapahtuu?
TEHTÄVÄ 5: Atomit liittyvät toisiinsa
sidoksilla ja siten muodostuu yhdisteitä ja molekyylejä. Atomien välillä voi
olla kolmenlaisia sidoksia.
a)
mitkä ovat kolme sidostyyppiä?
b)
kerro esimerkki jokaisesta sidostyypistä?
TEHTÄVÄ 6: Kaikki aineet muodostuvat
alkuaineista, jotka puolestaan ovat muodostuneet atomeista. Tutustutaan
seuraavassa tehtävässä aineen rakenteeseen:
a)
kerro atomin rakenteesta, mitä osia atomissa on?
b)
mitkä ovat atomin eri osien sähkövaraukset?
c)
valitaan kaksi alkuainetta esim. kloori ja natrium, miten niiden atomit
eroavat toisistaan?
d)
vedyllä on kolme isotooppia, mitä tämä tarkoittaa?
e)
mitä eroa on ionilla ja atomilla?
f)
alkuaineen jaksollisessa järjestelmässä on esitetty eri alkuaineille
atomimassa. Mitä atomimassalla tarkoitetaan?
TEHTÄVÄ 7: Olet varmasti opetellut
yläasteella tai aikaisemmassa koulussa alkuaineiden kemialliset merkit
jaksollisen järjestelmän taulukosta. Seuraavien kysymysten avulla tutustutaan
jaksollisen järjestelmän taulukkoon uudelleen:
a)
mitä hyötyä jaksollisen järjestelmän taulukosta on esim. jos halutaan
valmistaa kestävää lasia?
b)
mitä tarkoitetaan eri pääryhmillä ja onko alkuaineilla, jotka kuuluvat
samaan pääryhmään jotain yhteistä?
c)
vaakarivi on jakso jaksollisen järjestelmän taulukossa. Mitä yhteistä on
saman jakson alkuaineilla toistensa kanssa?
d)
luettele jaksollisen järjestelmän pääryhmät numeroituna?
TEHTÄVÄ 8: ”Happamia on” sanoi, kettu
pihlajanmarjoista – vanha sananlasku sanoo. Tutustutaan käsitteisiin happamuus
ja emäksisyys, hapot ja emäkset seuraavien kysymysten kera.
a)
miten aineen pH:ta eli happamuutta voidaan mitata?
b)
millä välillä happamuus vaihtelee?
c)
kerro esimerkki emäksisestä, neutraalista ja happamasta aineesta
arkielämässä?
d)
jotkut liuokset toimivat pH-puskureina, kerro jokin esimerkki
tällaisesta?
TEHTÄVÄ 9: Happamuudella on merkitystä
esim. pesuaineiden käyttämisessä sekä elintarvikkeissa. Seuraavat kysymykset
liittyvät elintarvikkeisiin ja pesuaineisiin. Vastaa lyhyesti omin sanoin.
a)
etsi seuraavien elintarvikkeiden pH: sitruuna, appelsiini, omena, peruna,
kananmuna, liha
b)
mitä merkitystä happamuudella on elintarviketeollisuudessa?
c)
ovatko elintarvikkeet yleensä happamia vai emäksisiä?
d)
millaisia pesuaineita ovat: happamia, emäksisiä vai neutraaleja yleensä?
e)
miten pesuaineen happamuusteho vaikuttaa pesutehoon?
f)
miten pesuaineiden happamuusaste on huomioitava työturvallisuudessa esim.
jos sinulla on käytössä esim. erittäin emäksinen pesuaine, miten suojaudut?
g)
millaiset pesuaineet kannattaa valita seuraaviin tilanteisiin:
a.
uuni, joka ei kovin likainen
b.
uuni, joka on erittäin likainen
c.
alumiininen kakkuvuoka
d.
käsintiskiin
e.
konetiskiin
f.
kalkkisaostumien poistamiseen
g.
marmoripöydän puhdistamiseen
TEHTÄVÄ 10: Aineen kemialliset
ominaisuudet tekevät aineesta joko hapon tai emäksen. Tutustutaan seuraavien
kysymysten avulla happoihin, emäksiin sekä neutralointiin:
a)
kerro lyhyesti happojen ominaisuuksista, luettele yksi vahva happo ja
yksi heikko happo, kerro miten happoja tulee käsitellä ja missä happoja
käytetään?
b)
Mitä ovat nimeltään seuraavat hapot: HCl, HNO3, H2SO4
?
c)
kerro lyhyesti emästen ominaisuuksista, luettele yksi vahva emäs ja yksi
heikko emäs, kerro miten emäksiä tulee käsitellä ja missä emäksiä käytetään?
d)
Emäkset ja hapot reagoivat keskenään muodostaen suolaa ja vettä. Mikä on
tämä kemiallinen reaktio nimeltään, joka edellisessä tapahtuu?
e)
sulfaatit, nitriitit ja kloridit ovat esimerkkejä happojen suoloista.
Kerro, missä niitä käytetään?
TEHTÄVÄ 11: Orgaanisia yhdisteitä on
miljoonia. Orgaanisissa yhdisteissä on aina hiiltä. Orgaanisia yhdisteitä
kutsutaankin hiiliyhdisteiden kemiaksi.
a)
Orgaaniset yhdisteet jaetaan seuraavasti. Kerro jokaiseen jokin
esimerkkiyhdiste:
a.
alkoholit
b.
hiilivedyt
c.
karboksyylihapot
d.
ketoni
b)
Myös rasvat, hiilihydraatit, proteiinit ja entsyymit kuuluvat orgaanisiin
yhdisteisiin. Valitse jokin näistä ryhmistä ja kerro siitä muutamalla lauseella.
Siis esim. mitä proteiinit ovat, millainen rakenne, missä esiintyy jne.
TEHTÄVÄ 12: Muovit ovat meille arkipäivää.
Emme ehkä ajattele kovin usein, että niiden valmistamisessa kemialla on
keskeinen rooli.
a)
Mikä on muovien raaka-aine?
b)
Kerro omin sanoin muovien valmistuksesta?
c)
Missä muoveja käytetään ja miksi ne ovat niin käyttökelpoisia moneen
tarkoitukseen?
d)
Muovien yhteydessä puhutaan usein monomeereista ja polymeereistä, mitä
nämä tarkoittavat ja miten ne liittyvät muoveihin?
e)
Selvitä Internetistä, miten muovia voisi valmistaa kotioloissa itse?
TEHTÄVÄ: Hei täydennä seuraava tarina
oikeilla alkuaineilla, yhdisteillä ja ioneilla:
Olen ruokasuolan yksi ainesosanen ja
toisille sovin ja toisille henkilöille en, minut lyhennetään I eli
_________________.
Kattila, jonka sanottiin aiheuttavan
dementiaa, oli valmistettu minusta eli Al ________________ ja pyydettiin
palauttamaan kauppaan ja vaihtamaan teräksiseen muutama vuosi sitten. Tehtiinkö
teillä niin?
Teräksen yksi ainesosanen on Fe
______________ , elimistöllekin välttämätön alkuaine ja maankuoren neljänneksi
yleisin alkuaine.
Osalle ihmisistä Ni _______________ ei
sovi ja silloin korut, jotka eivät ole aitoja, voivat aiheuttaa paikallista
allergiaa esim. vyönsoljet jne.
Kemiallisen merkin ensimmäinen kirjain on
aina iso ja jos merkissä on kaksi kirjainta, niin jälkimmäinen kirjaimista on
aina pieni. Kemiallisen merkin alkuperä on latinankielinen ja kuvaa kunkin
aineen ominaisuutta.
Kemiallinen merkki H voi esittää sekä
alkuainetta että yhtä sen atomia. Heti kun H-kirjaimen ympärille tulee muita
merkkejä, muuttuu tilanne ja puhutaan ionista esim. H+
_________________ tai yhdisteestä esim. H2O _____________, jota me
päivittäin käytetään monessa muodossa ja jota kannattaa säästää, koska
maapallolla on sitä käyttöön suoraan sopivassa muodossa rajatusti.
Jaloja metalleja esim. Au
_________________ ja Ag _________________käytetään koruissa.
Pt _______________ on taas monipuolinen
pehmeä jalo metalli, jota käytetään lääketeollisuudessa, katalysaattoreissa
autoissa, koruissa jne.
Cu __________________ on alkuaine, jota on
runsaasti käytetty koriste-esineissä. Se on myös ihmiselle tärkeä hivenaine.
Lähde: WSOY (Häikiö – Kahila – Ratilainen
– Ängeslevä) KEFY s. 53 - 58 sekä EDITA (Aaltonen – Hänninen - Seikola –
Virtanen) DELTA tekniikan fysiikka ja kemia s. 193 - 196
Johdanto: Seuraavissa tehtävissä
tutustutaan metallisiin alkuaineisiin. Alkuaineet jaetaan yleensä metalleihin,
epämetalleihin ja puolimetalleihin.
TEHTÄVÄ 1: Metalleilla on tyypillisiä
ominaisuuksia, joista ne tunnetaan. Etsi ne oppikirjastasi ja kerro, mitkä
metallien ominaisuudet tulevat esiin seuraavissa käytännön tilanteissa:
a)
kullanhuuhdonta
b)
useimmat sähköjohdot ovat kuparia
c)
hopea- ja kultakorujen valmistaminen
d)
erilaisten käyttöesineiden valmistus esim. kattilat, paistinpannut,
ruokailuvälineet jne.
e)
laivanrakennusteollisuuden raaka-aine
f)
verenpainemittarien elohopea
Kuva 1. Kuparinen, holografinen materiaali
on upotettu CD-levyyn (se ei ole tarra).
TEHTÄVÄ 2: Seuraavassa sulkulauseessa on
lueteltu alkuaineiden kemiallisia merkkejä (H, O, Ca, Mg, C, N, Al, Fe), tee
niihin liittyvät tehtävät.
a)
mitkä niistä ovat metallisia alkuaineita?
b)
mitkä niistä ovat epämetalleja?
c)
miten metallien ominaisuudet muuttuvat siirryttäessä alkuaineiden
jaksollisen järjestelmän taulukossa ylhäältä alaspäin ja vasemmalta oikealle?
TEHTÄVÄ 3: Selvitä Internetistä, mitä
metalleja Suomessa käytettävät euron kolikot sisältävät ja minkä verran.
TEHTÄVÄ 4: Etsi seuraavasta laatikosta
alla olevaan tekstiin sopivat sanat. Sanat on esitetty perusmuodossaan ja saat
käyttää yhtä sanaa vain kerran.
Läkkipelti, rauta, elohopea, kulta,
epäjalot, nikkeli, nikkeliallergia, lyijytön, teräs, korroosio,
makuvirhe, ominaispaino, hidas, sinkki, palaminen, hopea, vitamiinien
hapettuminen, platina, maalit, alpakka, galvanointi, jalometalli,
kupari, lejeerinki, tina, lyijy |
____________________ kuuluvat seuraavat
alkuaineet: Au (jolla on suuri _______________) eli ____________, Ag eli
_________________ ja Pt eli ________________________. Ne eivät vapauta
happoliuoksessa vetyä kuten ________________________ . Ne eivät siis hapetu
kovin herkästi.
Kaikki metallit ovat huoneen lämpötilassa
kiinteitä alkuaineita paitsi Hg eli ___________________. Sitä käytetään
ilmapuntareissa, ultraviolettilampuissa ja sen yhdisteitä käytetään kasvitautien
torjunta-aineissa ja lääketeollisuudessa. Sen käyttöä on rajoitettu ja sitä
valvotaan tarkasti, koska se on erittäin myrkyllistä ainetta.
_________________ on hinnaltaan edullinen
ja kestävä materiaali esim. ruokailuvälineissä ja koriste-esineissä. Sitä
sanotaan Cu eli _____________n,
Zn eli _________________n ja Ni
________________n _________________ eli metalliseokseksi. Kupariastiat on
korvattu ___________, koska ne aiheuttavat _________________ ja
_________________ ruokaan. Ruostumaton teräs ja halvat korut voivat aiheuttaa
_____________________. Tästä seuraa, että henkilö, joka on altistunut
edellisessä lauseessa mainitulle asialle, on vältettävä esim. monien kolikoiden,
ovenkahvojen jne. koskettamista.
Sn eli _______________ ja Pb eli
________________ ovat pehmeitä metalleja. Ensimmäistä käytetään, kun rautaa
päällystetään (_______________), juotosmetallina sekä säilyketölkeissä.
Jälkimmäisellä metallilla on ollut ratkaiseva rooli ympäristöasioissa, kun
”menovesistä” tehtiin ___________________.
Aineen yhtymistä happeen kutsutaan
_______________, ja kun tämä tapahtuu _______________ esim. auto ruostuu,
puhutaan __________________. Tämä ilmentää epäjalojen metallien pyrkimystä
takaisin hapettuneeseen muotoonsa, jossa ne ovat malmeissakin. Metallien
syöpyminen aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita. Se voi aiheuttaa myös
turvallisuusriskejä, jos esim. rakenteiden lujuus heikkenee. Auton ruostuminen
yms. vastaavien ilmiöiden estäminen on meille tuttua. Auton rikkoutuneeseen
pintaan lisätään hiukan ______________, jottei syöpyminen pääse etenemään. Jos
Fe eli _______________ sisältävä esine päällystetään sinkillä, sinkki
epäjalompana metallina hapettuu ja siten esim. sähköisesti _______________
naulat ovat säilyvät.
Atomeista alkuaineisiin
-tehtävä: Valitse oikea vaihtoehto tai oikeat vaihtoehdot. Muista lopettaa
tehtävä tehtävän lopussa olevalla tarkista -painikkeella. Vastauksia
tehtäviin voit hakea eri kemian oppikirjoista. Lähde: WSOY (Häikiö - Kahila
- Ratilainen - Ängeslevä) KEFY
Metallit ja epämetallit -yhdistelytehtävä. Yhdistä oikealla
olevat sanat oikean vasemmalla olevan sanan kanssa.
Lähteenä voit käyttää kemian oppikirjoja esim. KEFY
Lähde: Kemian oppikirjat esim. WSOY (Kärnä - Leskinen - Montonen -
Repo) LUMO fysiikan ja kemian oppikirja.
Ongelmajäte1 -ristikko:
täytä ristikko ongelmajätteisiin liittyvillä sanoilla. Tutustu
aiheeseen siten, että täytä ristikko ensimmäisen kerran vihjeitä
apuna käyttäen ja toisen kerran yritä selvitä ilman vihjeitä. Apua
tehtävien vastauksiin voit hakea Internetistä.
Lähde: Edita (Aaltonen - Hänninen -
Seikola - Virtanen: Delta tekniikan fysiikka ja kemia s. 225 sekä
Internetin ongelmajätesivut)
Ongelmajäte2 -ristikko:
Tutustu aiheeseen siten, että täytä ristikko ensimmäisen kerran
vihjeitä apuna käyttäen ja toisen kerran yritä selvitä ilman
vihjeitä. Apua tehtävien vastauksiin voit hakea Internetistä.
Lähde: Edita (Aaltonen - Hänninen -
Seikola - Virtanen: Delta tekniikan fysiikka ja kemia s. 225 sekä
Internetin ongelmajätesivut)
|