 |
KOODI,KEMIAA 1/2 ov OPPIPAJAA VARTEN, 1/2 OV |
|
|
KOODI,KEMIAA 1/2 ov OPPIPAJAA VARTEN, 1/2 OV |
|
2. Kemian peruskäsite- ja tiedonhakutehtävät 2.1. Alkuainetehtävät ja kemiallisista reaktioista 2.2. Kemialliset sidokset jne. 2.3. Myrkylliset metallit ja kysymyksiä metalleihin liittyen 2.4. Puhtaat aineet ja seokset
|
LUKU 21. YleistäTee seuraavat tehtävät ja palauta teoriatehtävät KEMIAN PERUSKÄSITTEITÄ -palautuskansioon. 2. Kemian peruskäsite- ja tiedonhakutehtävät- atomit, alkuaineet, ionit, puhtaat aineet ja seokset, kemialliset reaktiot ja niissä tapahtuvat ilmiöt, ainemäärään liittyviä tehtäviä, Hot Potatoes -tehtäviä - alkuainetehtävä - kemialliset sidokset –tehtäviä - myrkylliset metallit –tehtäviä - puhtaat aineet ja seokset - tiedonhakua keskeisiin kemian käsitteisiin liittyen 2.1. Alkuainetehtävät ja kemiallisista reaktioistaLähde: WSOY (Kanera – Karkela – Valste) Katalyytti peruskurssi s. 20 – 24, OTAVA (Ketolainen - Niskanen – Pennanen) Fysiikan ja kemian fuusio matkailu-, ravitsemis- ja talousala s. 240 - 242, WSOY (Heikkinen – Lepola – Raivio – Ylihärsilä) 7 askelta fysiikkaan ja kemiaan, opettajan opas, ideaa s. 13 Johdanto: Näissä tehtävissä tutustutaan joihinkin kemian peruskäsitteisiin esim. atomit, alkuaineet ja ionit, sivutaan kemiallisia reaktioita ja jaksollista järjestelmää. Lisää näihin liittyviä tehtäviä löytyy muista osioista. Alkuaineet TEHTÄVÄ 1: Määrittele seuraavat käsitteet ja kerro jokin esimerkki käsitteeseen liittyen a) alkuaine b) ioni c) yhdiste d) alkuaineen järjestysluku e) oktetti TEHTÄVÄ 2: Etsi Internetistä tai kemian oppikirjastasi alkuaineiden jaksollisen järjestelmän taulukko ja katso sieltä vastaus seuraaviin kysymyksiin. Tietoa voit hakea myös muualta Internetistä ja muokkaa vastaukset omin sanoin. a) minkä mukaan alkuaineet on asetettu järjestykseen taulukkoon? b) mikä yhdistää samassa jaksossa olevia alkuaineita? c) mikä yhdistää samassa ryhmässä olevia alkuaineita? d) kuinka monta alkuainetta on löydetty luonnosta ja kuinka monta alkuaineista on tuotettu keinotekoisesti? e) mitä massaluku kertoo alkuaineesta? f) mitä protonien lukumäärä kertoo alkuaineesta? g) miten elektronikuorten lukumäärän käy, kun siirrytään samassa pystyrivissä alkuaineiden jaksollisen järjestelmän taulukossa ylhäältä alaspäin? h) mitä eroa on metalleilla, epämetalleilla ja puolimetalleilla? Etsi jokin esimerkki jokaisesta jaksollisen järjestelmän taulukosta? TEHTÄVÄ 3: Seuraaviin lauseisiin on piilotettuna alkuaineiden kemiallisia merkkejä. Kirjoita, mistä alkuaineista on kysymys. Muista kemiallisessa merkissä on aina 1 iso kirjain tai 1 iso ja 1 pieni kirjain yhdessä a) NAuTinKo VaIkeiSta AsiOista? b) NO PaRempI AlKaa HeTi c) SiTeN OsSaaN VArmasTi hYVIN. d) Keksi itse tähän joku lause vastaavalla tavalla ja etsi kemialliset merkit oppikirjastasi tai Internetistä. TEHTÄVÄ 4: Seuraavassa on esimerkki aakkosrunosta alkuaineisiin liittyen. Huomaat, että peräkkäiset sanat alkavat aakkosissa jäljempänä olevalla kirjaimella. Tee itse jokin vastaava runo, siten, että otat runoon jonkin alkuaineen, tietoa sen käytöstä, onko metalli/epämetalli/puolimetalli jne. Tee löydetyistä tiedoista aakkosruno eli järjestä sanat aakkosjärjestykseen ja kokoa asioiden ympärille runo. esim. Aloitan Hopeasta Jalometallista Käyttömetallina Rauta Tärkein Hae ensin tekstit ja tuota sitten runo esim. vety, kloori tai mikä muu tahansa alkuaine voi olla käytössä. KEMIALLISISTA REAKTIOISTA TEHTÄVÄ 5: Oppilaitoksen laboratorion vetokaapissa on tehty koe pienellä magnesiumjauhemäärällä (n. 1 rkl), johon lisättiin jodia hiukan enemmän. Lopuksi seokseen lisättiin muutama pisara vettä ja tulos näkyy kuvassa alapuolella. Niin kauan tapahtui savuamista, kunnes kaikki aineet olivat sekoittuneet tasaisesti keskenään eli konsentraatio oli sama kaikkialla ja diffuusio oli tapahtunut. a) kerro 2 esimerkkiä arkielämästä, missä diffuusio tapahtuu? b) kerro, omin sanoin, mitkä kemialliset reaktiot tapahtuvat seuraavissa a. auton pellit ruostuvat b. tuli palaa c) kerro omin sanoin, mitä yleensä tapahtuu kemiallisissa reaktioissa? d) luettele 8 asiaa, mitkä vaikuttavat kemiallisen reaktion nopeuteen ja kerro myös miten ne vaikuttavat
Kuva 1. Tehtävän 4 kemiallisen reaktion lähtötilanne Kuva 2. Tehtävässä 4 esitetty kemiallinen reaktio, diffusio (huomaa lila savu) TEHTÄVÄ 6: Seuraavassa on joitakin kemiallisia sanoja, etsi niiden viereen sopiva sana alapuolelta a) syövyttävä aine b) kemisti c) aineiden säilytysastia d) kuollut puu ja kala esim. jodipurkissa viime kerralla pääkallo, täsmällisyys, etiketti, ympäristölle vaarallinen TEHTÄVÄ 7: Palaminen on kemiaa ja siinä aine yhtyy ilman hapen kanssa. a) Kirjoita seuraavaan keinoja, joilla voit lisätä paloturvallisuutta, estää tulipalon tai sammuttaa tulipalon? b) Palaminen voi olla myös hidasta kemiallisessa mielessä. Kerro omin sanoin, mitä tarkoitetaan ns. hitaalla palamisella ja miten sitä voidaan estää esim. valurautaisissa paistinpannuissa, autoissa jne.?
Kuva 3. Palaminen TEHTÄVÄ 8: Osa kemiallisista reaktioista vapauttaa energiaa ja osa taas vastaavasti sitoo energiaa. a) Kerro esimerkki endotermisesta reaktiosta. Mitä endoterminen tarkoittaa? b) Kerro esimerkki eksotermisesta reaktiosta. Mitä eksoterminen tarkoittaa? c) Mitä tarkoittaa entropia käytännössä? TEHTÄVÄ 9: Kemiallisissa reaktioissa syntyy lähtöaineista uusia tuotteita. Mikään ei enää palaa ennalleen. a) Etsi tietoa mitä merkitystä entsyymillä on kemiallisissa reaktioissa. Kirjoita entsyymien toiminnasta muutamalla lauseella. b) Kerro jokin esimerkki kemiallisesta reaktiosta, joka ei ole toivottava esim. elintarvikkeiden kannalta. c) Kemiallista reaktiota kuvataan reaktioyhtälöllä. Etsi esimerkit hiilen täydellisestä palamisesta sekä hiilen epätäydellisestä palamisesta reaktioyhtälömuodossa esitettynä. Mitä ovat syntyneet reaktiotuotteet nimeltään molemmissa? TEHTÄVÄ 10: Leipomon aamu alkaa aikaisin. Pullataikina laitetaan alulle. Lähtöaineet sekoitetaan. Taikinan annetaan kohota hiivan avulla. Leipomisen jälkeen valmiit leivonnaiset laitetaan uuniin paistumaan ja ne kohoavat siellä hiukan lisää. Vastaa omin sanoin, mikä kemiallinen reaktio tässä tehtävässä tapahtuu? TEHTÄVÄ 11: Yksi esimerkki kemiallisesta reaktiosta on hapetus-pelkistysreaktiot. Siinä toinen aine toimii elektronin luovuttajana esim. rauta ja samalla hapettuu ja toinen vastaanottajana esim. ilman happi ja samalla se pelkistyy. a) kerro jokin muu esimerkki hapettumis-pelkistymisreaktiosta b) mitä ovat ns. antioksidantit elintarvikkeissa ja miten ne liittyvät hapetus - pelkistysreaktioihin? Kerro omin sanoin jokin käytännön esimerkki. 2.2. Kemialliset sidokset jne.Lähde: TAMMI (Ojala – Meriläinen – Kaila – Salo – Andersson) Dipoli I Lukion kemia Kokeellinen luonnontiede s. 26 – 36, Fysiikan ja kemian fuusio sosiaali- ja terveysala s. 168 - 169, WSOY (Kanerva – Karkela - Valste) Katalyytti peruskurssi s. 71 ja erilaiset kemian oppikirjat Johdanto: Seuraavissa tehtävissä tutustutaan kemiallisiin sidoksiin ja muutamiin kemian käsitteisiin kuten atomimassa jne. TEHTÄVÄ 1: Alkuaineiden elektronegatiivisuudella on merkitystä kemiallisten sidosten muodostumiseen. Ionisidos muodostuu, jos kahden aineen elektronegatiivisuusarvojen ero on suuri. Ionisidoksia syntyy siis silloin, kun atomien taipumus pitää kiinni ulkoelektroneistaan on hyvin erilainen. a) NaCl eli natriumkloridissa eli ruokasuolassa on natrium- ja klooriatomien välillä ionisidos. Laske elektronegatiivisuusero, kun kloorille elektronegatiivisuus on 3,0 ja natriumille 0,9. b) kerro, miten elektronien luovuttaminen ja vastaanottaminen tapahtuu ionisidoksessa eri atomien välillä TEHTÄVÄ 2: Ionisidos, kovalenttinen sidos ja metallisidos ovat sidoksia, joilla alkuaineiden atomit pyrkivät oktettiin ja muodostamaan siten pysyvän yhdisteen. a) mitä eroa näillä sidoksilla? b) kerro esimerkki jokaisesta sidoksesta? c) mikä on oktetti? d) kerro atomin rakenteesta omin sanoin ja etsi Internetistä jokin kuva atomin rakenteesta. Mitä ovat ns. alkeishiukkaset? TEHTÄVÄ 3: Mitä tarkoitetaan isomeerillä? Seuraavissa kuvissa on nestekaasussa olevan ainesosan butaanin kaksi isomeeriä.
Kuva 5. Metyylipropaani, joka on butaanin isomeeri TEHTÄVÄ 4: Etsi kirjallisuudesta tai Internetistä tietoa funktionaalisista ryhmistä. Alkoholeilla funktionaalinen ryhmä on OH-ryhmä eli hydroksyyliryhmä. a) mikä on karboksyylihappojen funktionaaliryhmä COOH nimeltään? Mainitse jokin yhdiste, joka sisältää tämän kyseisen ryhmän. b) kaksi funktionaalista ryhmää on annettu, mitä muita funktionaalisia ryhmiä löydät, kirjoita ne tähän selityksineen. TEHTÄVÄ 5: Alkuaineen atomimassat eivät ole kokonaislukuja siitä syystä, että joillakin alkuaineilla on isotooppeja ja siten atomimassa otetaan isotooppien atomimassojen keskiarvona. a) kerro omin sanoin, mitä isotooppi tarkoittaa? b) mitkä ovat vedyn isotoopit ja miten ne eroavat toisistaan? TEHTÄVÄ 6: Määrittele vielä seuraavat käsitteet a) molekyylikaava b) kaavamassa c) mooli d) ainemäärä e) molekyyli TEHTÄVÄ 7: Seuraavassa on väitteitä, etsi väärät väitteet ja korjaa ne oikeaksi. a) minkään toisen alkuaineen ytimessä ei ole samaa protonimäärää kuin hiiliatomissa? b) minkään toisen alkuaineen ytimessä ei ole samaa elektronimäärää kuin klooriatomissa? c) vetyatomissa on eri määrä neutroneja kuin minkään muun atomin ytimessä. d) vetyatomi eroaa ominaisuuksiltaan kaikista muista alkuaineista. TEHTÄVÄ 8: Etanolin moolimassa M = 46,08 g/mol. Otetaan etanolia 40 g (=massa=m). a) Laske etanolin ainemäärä, kun ainemäärä = massa/moolimassa eli n = m/M. Tehtävän tulos ilmoittaa, paljonko meillä on etanolia mooleina. b) selitä vielä omin sanoin, mitä tarkoitetaan moolimassalla ja miten se on laskettu, kun etanolin molekyylikaava on C2H5OH c) missä etanolia käytetään? TEHTÄVÄ 9: Täydennä alla olevat neutralointireaktiot ja nimeä reaktioyhtälöissä esiintyvät yhdisteet a) suolahappo + natriumhydroksidi -> b) kaliumhydroksidi + typpihappo -> TEHTÄVÄ 10: Haluat valmistaa 0,5 litraa
0,9 M suolaliuosta. Kuinka paljon tarvitset siihen ruokasuolaa eli
natriumkloridia (NaCl)? Kaavat: TEHTÄVÄ 11: 20 grammaa ruokasuolaa eli natriumkloridia (NaCl) sekoitetaan puoleen litraan vettä. Laske syntyneen liuoksen konsentraatio eli pitoisuus? TEHTÄVÄ 12: Etsi kirjallisuudesta tai Internetistä esimerkki, jossa lasketaan yhdisteen massaprosenttinen koostumus. Kerro omin sanoin, miten se lasketaan ja mitä se tarkoittaa? TEHTÄVÄ 13: Näissä tehtävissä olemme tarkastelleet kolmea sidostyyppiä ionisidos, kovalenttinen sidos ja metallisidos. Kirjallisuudessa esiintyy kuitenkin hyvin usein vetysidos. Kerro vetysidoksesta muutamalla sanalla, missä se esiintyy tai mikä se on? 2.3. Myrkylliset metallit ja kysymyksiä metalleihin liittyenLähde: WSOY (Häikiö – Kahila – Ratilainen – Ängeslevä) KEFY s. 201 - 202 sekä WSOY (Kärnä – Leskinen – Montonen – Repo) LUMO fysiikan ja kemian käsikirja s. 137 Johdanto: Kerrataan metalleja sekä tutustutaan muutamiin metalleihin, jotka ovat myrkyllisiä. Näitä jälkimmäisiä voimme saada itseemme esim. ilmasta, maaperästä jne. TEHTÄVÄ 1: Osa metalleista on ns. jaloja ja toiset epäjalompia sen mukaan, miten ne voivat vastaanottaa elektroneja. Jalompi metalli voi vastaanottaa elektroneja epäjalommalta ja vastaavasti epäjalompi voi luovuttaa omia elektronejaan. a) mainitse 2 esimerkkiä jaloista metalleista? b) metallien jännitesarjassa on metallit järjestetty sen mukaan, miten jaloja ne ovat. Etsi Internetistä tai kemian oppikirjoista metallien jännitesarja. c) metallien jännitesarjaa hyödynnetään, kun halutaan pinnoittaa metalli toisella aineella. Galvanointi on esim. tästä. Mitä galvanointi tarkoittaa? TEHTÄVÄ 2: Ruostumattoman teräksen käyttäminen kattiloissa on tänä päivänä yleisempää kuin esim. kupariastioiden käyttäminen. a) kerro, mitä etua tällä saavutetaan? b) miksi kuparin käyttäminen ei ole enää yhtä yleistä kuin aikaisemmin? TEHTÄVÄ 3: Tina metallina on pehmeä ja sitä käytetään raudan päällystämiseen. a) mitä on ns. läkkipelti b) mikä on säilyketölkkien yleisin materiaali TEHTÄVÄ 4: Lyijy on pehmeä metalli ja erittäin myrkyllinen. Kerro käytännön esimerkkejä, missä lyijyä käytetään, mitä vaikutusta on lyijy-yhdisteillä meille ihmisille ja miten lyijyä sisältävät tuotteet on hävitettävä? TEHTÄVÄ 5: Kulta ja kupari ovat vanhimpia metalleja. Tämän huomaa historiankirjoja selaamalla, kuinka kultaesineitä on löytynyt jo ajalta 5000 eKr. Kullalla on suuri ominaispaino 19 g/cm3 ja se erottuu muusta maa-aineksesta erittäin hyvin. a) missä kullan ominaispainoa hyödynnetään? b) mitä tarkoittaa merkintä 19 g/cm3? c) mitä tarkoittaa ns. lehtikulta? d) miten kultakorujen kultapitoisuus ilmoitetaan? e) mainitse jokin kohde, missä kuparia edelleenkin on erittäin paljon käytössä kotona. f) kuparipannut ovat erittäin suosittu keräilykohde tänä päivänä. Etsi Internetistä, millä hinnalla ihmiset ovat valmiit myymään 5 litran kuparisen kahvipannun? TEHTÄVÄ 6: Metalleista tehdään erilaisia seoksia eli lejeerinkejä. Näin saadaan usein alkuperäistä metallia halvempi, korroosiota paremmin kestävä, helpommin muovailtava jne. seos. Seuraavassa on muutamia metalliseoksia, kerro esimerkki, missä niitä käytetään sekä minkä metallien seos on kysymyksessä a) duralumiini b) messinki c) pronssi d) alpakka e) valkokulta TEHTÄVÄ 7: Myrkyllisten metallien tunnistaminen on tärkeää. a) miten myrkylliset metallit tunnistetaan esim. elektroniikkaromusta? b) mitä ovat ns. raskasmetallit? c) mitä myrkyllisiä metalleja löydät Internetistä? d) tupakansavussa on jotain myrkyllistä metallia, mitä? e) miten eri tavoin myrkylliset metallit vaikuttavat ihmiseen ja mitä myrkyllisiä metalleja me voidaan saada esim. ravintoketjussa kaloista? TEHTÄVÄ 8: Etsi tietoa Suomessa olevista kaivoksista Internetistä ja kerro mitä malmia niissä louhitaan. Kerro lyhyesti, mitä ympäristövaikutuksia on kaivoksilla? Kuva 6. Tulevaisuuden elektroniikkajätettä? 2.4. Puhtaat aineet ja seoksetLähde: WSOY (Häikiö – Kahila – Ratilainen – Ängeslevä) KEFY s. 7 – 15 sekä EDITA (Aaltonen – Hänninen - Seikola – Virtanen) DELTA tekniikan fysiikka ja kemia s. 173 - 177 Johdanto: Seuraavaan sanalaatikkoon on piilotettu 40 kemiaan liittyvää sanaa. TEHTÄVÄ 1: Etsi mahdollisimman monta sanaa, jotka kuvaavat seuraavia asioita: Aineiden ominaisuuksia, erottamismenetelmiä, erilaisia seostyyppejä sekä orgaanisia että epäorgaanisia aineita. Samalla, kun löydät sanan, tee tehtävät sanalaatikon alapuolelta. Vihjeitä tehtävän sanojen löytämiseen: a) TEHTÄVÄ 1a) : Sanalaatikon alapuolella on joitakin lauseita/kuvatekstejä, joista 12 kpl sanoista on poimittu, ja jokaisessa lauseessa on yksi sana, joka löytyy sanalaatikosta. Kun löydät laatikosta kyseisen lauseen sanan, alleviivaa sana lauseesta, mikäli teet tämän tietokoneella. Sanalaatikosta löydetyt sanat merkitään samalla tavalla, valitaan sana ja merkitään alleviivatuksi. b) TEHTÄVÄ 1b) Loput sanoista löytyvät lauseiden tyhjistä kohdista. Täydennä lauseet löydettyjen sanojen perusteella. Tutustumisesta lauseisiin voi olla apua sanojen etsimiseen, tee siis tutustuminen ensin.
TEHTÄVÄ 1: 1. Orgaaninen kemia oli alun perin elollisen luonnon kemiaa, mutta nykyisin sitä kutsutaan hiiliyhdisteiden kemiaksi. 2. Seos on homogeeninen eli tasakoosteinen silloin kun seoksen eri ainesosat ovat sekoittuneet toisiinsa siten, että niitä ei voi erottaa enää paljaalla silmällä esim. kun lisäät suolaa mausteeksi lihakeittoon, et voi enää erottaa suolaa ja nestettä silmillä toisistaan. 3. Seos on heterogeeninen eli sekakoosteinen silloin, kun seoksen eri ainesosat voidaan erottaa paljaalla silmällä ja toisin sanoen ne eivät ole sekoittuneet toisiinsa kunnolla esim. jos sekoitat toisiinsa jauhetun mustapippurin sekä suolan, voit erottaa eri aineiden värit toisistaan paljaalla silmällä. 4. Kemiassa puhdas aine voi olla esim. alkuaine eli aine, joka sisältää samanlaisia hiukkasia. 5. Kemiassa puhdas aine voi olla myös yhdiste ja puhtaus määritellään sen mukaan, mihin käyttötarkoitukseen kemiallista ainetta käytetään. Puhdas aine on siis malli siitä, kuinka tarkasti jokin aine on puhdistettu. On olemassa myös esim. ns. teknistä laatua, jota usein käytämme opiskelijatöissä. 6. Alkuaine voi olla esim. alumiini, joka on erittäin kevyt metalli. 7. Tutuin yhdiste meille on varmasti päivittäin käytetty natriumkloridi eli ruokasuola. 8. Aluksi ajateltiin, että epäorgaaninen kemia eroaa orgaanisesta kemiasta siten, etteivät sen yhdisteet sisällä hiiltä tai elollisen luonnon yhdisteitä. Ero on siinä, että orgaanisissa yhdisteissä on pääasiassa hiiltä ja vain joitakin alkuaineita yhdistyneenä, kun taas epäorgaaniset yhdisteet sisältävät erittäin monia alkuaineita hiilen lisäksi. 9. Orgaanisia yhdisteitä on valtavan paljon, koska hiili voi esiintyä erittäin monessa muodossa. 10. Hiilivety sisältään sanan mukaisesti sekä hiiltä että vetyä esim. trangian eli retkikeittimen kaasu on yksi esimerkki hiilivedystä. 11. Yhden vihjeen löydät kuvatekstistä. Kirjoita laatikosta löydetty sana tähän.
12.
TEHTÄVÄ 2: Laita loput löytyvät sanat seuraaviin lauseisiin. (Lauseet sisältävät myös vihjeitä) Erilaiset seokset 1. Täytekakun päälle laitettava kerma___________ on esimerkki kaasukuplista nesteessä. 2. ________________ on kahden tai useamman metallin seos esim. pronssi. 3. _____________ eli usva haittaa näkyvyyttä liikenteessä ja tarkoittaa pieniä kaasussa leijuvia nestepisaroita. 4. Ilma on ______________, jossa eri kaasut ovat sekoittuneet toisiinsa tasaisesti. 5. Keitetään marjamehusta kiisseliä, ja lisätään perunajauhosuurus (perunajauho + kylmä vesi), ja saadaan alkuperäistä liuosta kiinteämpi ja sameampi liuos eli _______________. Tämän sanan ainetta käytetään myös hiusten muotoilussa. 6. Liete toiselta nimeltään _____________ voisi olla esim. likahiukkaset pesuveden joukossa. 7. Yskänlääkkeissä lukee usein ravistettava ennen käyttöä, lääke on silloin _____________ -muodossa ja tämä tarkoittaa, että kiinteät hiukkaset ovat nesteen joukossa. 8. Kun halutaan sekoittaa öljy ja vesi toisiinsa esim. ruoan valmistuksessa, lisätään emulgaattoria sitomaan seos pysyväksi ja syntyy _____________ . 9. Rasvaliukoisten tahrojen puhdistamisessa ____________ on esim. jokin orgaaninen aine ja vesiliukoisissa se on vesi. 10. Taikinaa tehdessä sekoitetaan ensin toisiinsa kuivat aineet esim. jauhot,mausteet ja leivinjauhe eli tehdään niin sanottu ______________ seos. Miten eri aineita voisi tunnistaa ja erottaa toisistaan? 11. Jonkin aineen _____________ voi olla aistinvaraisessa arvioinnissa valikoinnin peruste esim. mansikoiden, perunoiden laatua määritettäessä. Toisaalta se voi kertoa esim. aineen puhtaudesta. 12. Kemian laboratoriossa voidaan mitata esim. vehnäjauhojen massa ja tilavuus ja saada _________ selville jakamalla saatu massa tilavuudella. 13. Kahvinkeittimen suodattimessa vesi _____________ kahvijuoman kahvijauhoista. 14. Kun kylläinen sokeriliuos jäähtyy, tapahtuu liuotetun sokerin ____________. 15. Estereille on tyypillistä miellyttävä tuoksu eli niiden tunnistamisessa voi olla varovaisesti mukana myös ________aisti. 16. Vapaat rasvahapot eltaannuttavat elintarvikkeet ja silloin niiden _______ on paha. Orgaaniset aineet 17. ______________ on erittäin monipuolinen raaka-aine, sen saatavuus on rajallista ja aiheuttaakin usein konflikteja maapallolla. Tätä käytetään esim. maalien ja muovien valmistuksessa. 18. Apteekista ostettavissa oleva _______________ on hyvä apu pesukoneen puhdistamiseen. 19. ____________ on toiselta nimeltään valkuaisaine ja sitä tarvitaan esim. kudosten rakennusaineeksi ja siksi se on erityisen suosittu esim. kehonrakentajilla. 20. _______________ on paperiteollisuudessa erittäin tarpeellinen raaka-aine. 21. Teollisuudessa ______________ tehdään nauttimiskelvottomaksi eli denaturoidaan. 22. Orgaanisissa yhdisteissä on tyypillisesti kovalenttinen _______. Epäorgaaniset aineet 23. Palamiseen tarvitaan aina happea ja palamistuote on nimeltään _____________. 24. __________ esim. voi sisältää elimistölle tärkeitä rasvaliukoisia vitamiineja. 25. Epäorgaaninen __________ on esimerkiksi rikkihappo. 26. Epäorgaaninen __________ on esimerkiksi natriumhydroksidi. 2.5 Kemian käsite -ristikkoTutustu kemian käsitteisiin huolellisesti täyttämällä ensin ristikko vihjeiden avulla ja sitten toisen kerran yritä ilman vihjeitä. Tehtävästä on apua myöhemmissä tehtävissä, vaikka jotkut asiat tuntuisivatkin vielä vierailta. Lähde: Eri kemian oppikirjat esim. KEFY, Delta tekniikan fysiikka ja kemia sekä FUUSIO eri ammattialoille
|
Kuva 4.
Butaani
Kuva 7.
Mittalasi oppilaitoksen varastossa
Kuva 8.
Tislauslaitteisto alustavasti koottuna