HAKUPALVELUT

1. Yleistä

Internetissä olevia WWW-sivuja on satoja miljoonia. Oikean tiedon hakeminen valtavasta sivumäärästä on usein vaikeaa. Hakua helpottamaan on luotu useita hakupalveluja. Yksikään hakupalvelu ei pysty indeksoimaan tietokantaansa kaikkia WWW-sivuja. Tämän vuoksi eri palvelut voivat antaa erilaisia hakutuloksia samoilla hakusanoilla. Kannattaakin opetella käyttämään useampia hakupalveluja ja perehtyä niiden eroihin.

Perushaku muutaman hakusanan avulla on helppoa kaikilla hakupalveluilla. Usein tuloksena on kuitenkin satoja sivustoja. Tarkemmat hakutulokset edellyttävät perehtymistä hakupalvelujen toimintaan ja lisähakujen käyttöä. Useimmat hakupalvelut sisältävät erillisen lisähaku-toiminnon, jossa hakua voi rajata esim. sivujen julkaisupäivämäärän tai domain-nimen perusteella. Lisähakujen käyttö edellyttää tutustumista kunkin hakupalvelun käyttöohjeeseen.

Tämän jakson tarkoituksena on oppia tekemään hakuja muutenkin kuin kirjoittamalla hakusana hakupalvelun perushakukenttään. Lisäksi tutustutaan hakupalveluiden toimintaperiaatteisiin ja käyttöohjeisiin.

2. Milloin hakupalveluja kannattaa käyttää

Haettaessa tietoa Internetistä, ei aina kannata ensimmäisenä käyttää hakupalveluja. Haettaessa esim. jonkun yrityksen tai viranomaisten sivustoja kannattaa kokeilla nimestä muodostettua osoitetta. Esimerkiksi haettaessa tietoa Oulun kaupungista, kannattaa kokeilla osoitteita www.oulu.fi tai www.oulunkaupunki.fi.

Mikäli haettavaa tietoa ei löydy suoraan pääteltyjä osoitteita kokeilemalla, voi kokeilla hakupalveluja tai aiheittain koottuja hakemistoja. Aihehakemistoissa on se hyvä puoli, että ne on ihmisen kokoamia, jolloin sivut on käyty läpi ja lajiteltu sen mukaisesti. Esimerkki hyvästä aiheittain kootusta linkkiluettelosta on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä Makupalat-aihehakemisto (www.makupalat.fi). Makupaloista löytyy mm. erittäin hyviä ohjeita Internet-tiedonhakuun ja hakupalvelujen käyttöön. Sieltä löytyy koottuna myös esim. erilaisia sähköisiä sanakirjoja.

Jos tietoa ei muutoin löydy, kannattaa turvautua hakupalvelujen käyttöön.

3. Mikä on hakukone?

Hakupalvelut sisältävät yleensä hakukoneen ja hakurobotin. Näitä termejä käytetään puhekielessä yleensä rinnakkain tarkoittaen samaa. Hakukoneet (search engines) ovat palveluita, jotka palvelun käyttäjän antamien hakukomentojen perusteella etsivät sivujen URL -osoitteita robottinsa keräämistä indekseistä. Hakukone on siis eri asia kuin hakurobotti. Hakurobotti indeksoi tietoja tietokantaan, hakukone on taas käyttöliittymä ja mekanismi, jolla tiedonhakija hakee tietoja tietokannasta.

Hakukoneiden ominaisuuksia:

• Suuret tietokannat, josta johtuen suuri sivumäärä hakutuloksena.
• Toimivat hyvin, jos hakukriteerit pystyy esittämään muutamalla sanalla.
• Antavat usein tuloksena satoja merkityksettömiä linkkejä.
• Hakuohjelmien tietokantojen päivitystiheys vaihtelee, uudet sivut eivät löydy välttämättä heti tietokannasta. Toisaalta voi olla vanhoja linkkejä sivuille, joita ei enää ole.
• Painottuvat määrään laadun sijasta.
  

4. Vinkkejä hakupalvelujen käyttöön

Hakuvälineiden käyttöön kannattaa tutustua kunnolla. Tarkennetut haut tuottavat huomattavasti paremmat tulokset, joten käyttöohjeisiin tutustumiseen käytetty aika korvautuu tarkempina hakutuloksina.

Hakupalvelujen toiminta vaihtelee, mutta seuraavassa muutama yleisohje, joka pätee useimmissa palveluissa:

• Syötä hakusanat pienillä kirjaimilla, jos et ole ehdottoman varma, että niihin kuuluu isoja kirjaimia. Tällöin hakutuloksissa on mukana myös sivut, joissa hakusanat on kirjoitettu isoilla kirjaimilla.
• Laita sanayhdistelmät ja fraasit lainausmerkkien sisään. Muuten ne tulkitaan kahdeksi eri sanaksi, jolloin tuloksena on kaikki sivut, joissa haettavat sanat esiintyvät (sanat eivät välttämättä ole peräkkäin ja kuulu yhteen). Esim. "Bill Clinton", jos etsit ko. henkilöä koskevaa tietoa.
• Määritä keskeiset haun käsitteet ja valitse hakusanat sen mukaan.
• Käytä sanojen perusmuotoja, mieluummin hakusanat Helsinki ja hotellit kuin Hotelleja Helsingissä.
• Lue hakupalvelun käyttöohjeet.
• Kokeile useita hakukoneita.
• Rakenna mahdollinen hakulause esim. boolen operaattoreilla (and, or,…)
• Varastoi tietoa: tallenna mielenkiintoiset linkit esim. suosikkeihin tai omalle linkkisivullesi.
• Kerää linkkilistoja niistä alueista, joista yleensä tarvitset tietoa. Voit yrittää myös etsiä muiden oman alasi ihmisten linkkilistoja. Yleensä nämä tiettyyn kohteeseen erikoistuneet linkkiluettelot ovat erittäin hyödyllisiä tiedonhankinnan kannalta.

5. Hakutulosten analysointi

Hakutuloksia kannattaa oppia tulkitsemaan, eikä vain napautella linkkejä summittaisesti:

Esimerkki. Haetaan Googlen avulla tietoa OSAO:n rehtorista.
Hakusanat osao ja rehtori tuottaa tuloksena seuraavia sivuja:

• Hakutuloksissa on ensimmäisenä sivun otsikko (näkyy sinisellä otsikkorivillä selaimessa, jos sivulla ollaan).
• Seuraavan on lyhyt kuvaus sivustosta. Tämä kuvaus riippuu sivun tekijästä, mitä hän on kirjoittanut ko. osaan. Jos kuvaus puuttuu, muodostetaan teksti sivulla olevasta tekstistä.
• Vihreällä näkyy sivun osoite ja sen alkuosasta on usein helppo päätellä kannattaako linkkiä seurata eli kuka sivun on julkaissut. Osoitteen alussa on sen palvelimen ja verkon nimi, joka sivut on julkaissut:
  • Kaksi ensimmäistä linkkiä näyttää johtavan osoitteeseen www.osao.fi, eli OSAO:n omille sivuille. Näistä linkeistä voidaan päätellä, että OSAO:n  www-sivujen osoite on www.osao.fi, joten sitä kokeilemalla voisi päästä pääsivulle ja sieltä selailemalla rehtorista kertoville sivuilla.
• Kolmas ja neljäs osoite vaikuttavat pöytäkirjoita tms. päätöksiltä, joissa sivutaan rehtoria. Ne eivät tunnu liittyvän suoraan rehtoriin, joten niitä tuskin kannattaa heti lähteä kokeilemaan.
• Viidennessä linkissä kerrotaan uudesta rehtorista, joten siitä voisi löytyä perustietoja hänestä.
• Joidenkin linkkien edessä lukee [DOC], mikä kertoo, että linkistä aukeaa Word-dokumentti. Saman sivun saa kuitenkin ladattua myös WWW-sivuna linkistä HTML-versio.

Tiedonhankinnan jälkeen on syytä arvioida saadun informaation luotettavuutta. Arvioitaessa tietoa on syytä pitää mielessä seuraavia perusperiaatteita:

• Tekstin johdonmukaisuus ja yleinen uskottavuus kannattaa arvioida.
• Nimettömänä julkaistut sivut epäilyttäviä.
• Yliopistojen tms. sivuilla yleensä uskottavampaa tietoa kuin esim. kaupallisten palveluiden vastaavilla.
• Mitä virallisemmat sivut ovat, sitä luotettavampia ne ovat. Esimerkiksi systeemioperaattoreiden sivut ovat luotettavampia kuin muiden (esim. opiskelijoiden) samalla palvelimella olevat sivut.
• Yksityisten käyttäjien, esim. koulujen opiskelijoiden osoitteet ovat usein muotoa ~käyttäjätunnus, esim. students.osao.fi/~b2aabb00. Kannattaa miettiä, onko tällaisilla sivuilla julkaistu tieto varmasti oikein.
• Tiedon luotettavuuden ongelmat kasvavat kun käytetään uutisryhmiä tai postituslistoja.
• Kannatta katsoa milloin sivu on päivitetty (mikäli se on näkyvissä) eli kuinka vanhaa tieto on.

6. Tunnetuimpia hakupalveluja

Hakupalveluja on satoja. Searchenginewatch testaa käytetyimpiä hakukoneita säännöllisesti. Sen äänestyksissä suosituin hakukone on Google hakutulosten kattavuuden ja vähäisen kaupallisuuden ansiosta.

Suomalaisista hakupalveluista yksi suosituimmista on Suomi24 (www.suomi24.fi), joka sekin käyttää Googlen hakumoottoria.

Seuraavassa on linkkejä muutamiin  hakupalveluihin:

www.askjeeves.com

www.altavista.com tai www.altavista.fi

www.google.fi

www.yahoo.com

www.bing.com (Microsoftin uusin hakupalvelu)

7. Uutispalvelut

Tuoreimpien uutisten hakuun ei kannata käyttää tavallisia hakukoneita vaan erikoisesti uutisten hakemiseen erikoistuneita palveluja. Ne vierailevat uutissivuilla useita kertoja päivässä ja päivittävät linkkilistaansa usein.

Seuraavassa on muutama linkki uutispalveluihin:

http://www.google.com/m/news

news.yahoo.com

8. Oppimistehtävät

Oppimistehtävä 5