LUKU 2 Linuxin taustoja

1. Yleistä Linuxista

Linux tai GNU/Linux on käyttöjärjestelmä, joka koostuu Linux-ytimestä, GNU-projektin käyttöjärjestelmäalustasta ja joukosta muita vapaita ohjelmia. Se syntyi alun perin Unix-käyttöjärjestelmän kopioksi, ja siitä on vähitellen kehittynyt varteenotettava ja monipuolinen Unixin kaltainen käyttöjärjestelmä.

Erilaiset Unix-pohjaiset käyttöjärjestelmät alkoivat levitä 1970–80-luvulla. Suorituskykynsä ja joustavuutensa ansiosta Unixista tuli pian suosituin käyttöjärjestelmä yliopistojen palvelimilla ja työasemilla. Unixin lähdekoodi oli aluksi kenen tahansa saatavilla ja siihen voitiin tehdä omia parannuksia. Järjestelmän mukana tulleisiin työkaluihin tuskastuneet kehittivät omia työkalujaan, joista parhaat palat koottiin eri yliopistojen jakeluiksi. Kun kaupalliset yritykset tulivat kehitystyöhön mukaan, rajapinnat ja työkalut standardoitiin eikä lähdekoodi ollut enää vapaasti jaossa.

Suomalainen yliopisto-opiskelija Linus Torvalds halusi käyttää Unix-tyyppistä käyttöjärjestelmää  alkoi kehittää omaa pääteohjelmaansa, josta myöhemmin kehittyi Linux-ydin. Nykyisin Torvalds johtaa Linux-ytimen kehitystyötä osallistumatta kuitenkaan itse käyttöjärjestelmän levitysversioiden tai niihin sisältyvien muiden ohjelmien kehittämiseen.

Amerikkalaisen Richard Stallmanin Free Software Foundation (FSF) taas on työstänyt käyttöjärjestelmän GNU-osia 1980-luvun puolivälistä lähtien ja päämääränä oli koota kokonainen vapaa käyttöjärjestelmä, jolla hän antoi nimen GNU (GNU's Not Unix, suom. GNU ei ole Unix). GNU-projekti oli käynnistynyt jo 1983 ja sen rakentajat olivat koonneet vapaista GNU-työkaluista ja kirjastoista miltei valmiin käyttöjärjestelmän, ainoastaan käyttöjärjestelmän ydin eli kerneli puuttui. Ydin on välttämätön käyttöjärjestelmän toiminnan kannalta, joten GNU-yhteisö kehitteli omaa Hurd-nimistä ydintä. Ennen tämän valmistumista Linus Torvalds alkoi kehittää omaa ydintään, josta syntyikin Linux. Hurdin kehitys hidastui Linuxin otettua sen paikan.

Stallmanin ideologian taustalla on ohjelmien vapaus. Hän alkoi puhua vapaista ohjelmista, joita kuka tahansa saa vapaasti käyttää, muokata ja levittää, ja kehitti ajatuksensa peruskiveksi GPL-lisenssin. Lisenssi takaa, että kenellä tahansa on oikeus tehdä ohjelmaan muutoksia ja levittää muunneltua versiota haluamallaan tavalla, kunhan samat oikeudet säilyvät myös uudessa versiossa. Ohjelman julkaisun ohessa pitää tarjota saataville myös lähdekoodi, jonka avulla toisten ohjelmoijien on helppo lähteä tekemään muutoksia. Myös Torvalds lisensoi Linux-ytimen GPL-lisenssillä, mikä mahdollistaa sen, että myös kaupallisen yritykset ovat voineet kehittää Linux-jakeluita ja myydä niitä eteenpäin.


2. Linuxin jakelu

Linux-nimellä levitetään useita valmiiksi tuotteistettuja ohjelmistokokoelmia asennus- ja ylläpito-ohjelmineen, joita kutsutaan ohjelmistojärjestelmään sisälletyn vapaasti levitettävän käyttöjärjestelmän jakeluiksi, jakelupaketeiksi, levitysversioiksi, distribuutioiksi tai tuttavallisesti distroiksi (engl. distribution). Osa jakeluista on eri yhteisöjen tai yksittäisten henkilöiden kokoamia eikä niillä tavoitella voittoa, osa taas on kaupallisia.

Jakeluun kuuluu täysin toimiva käyttöjärjestelmä, ohjelmia (kuten toimisto-, Internet- ja tietokantasovelluksia) sekä käyttöohjeet. Teknistä tukea asennukseen ja käyttämiseen on usein saatavana kaupallisena palveluna jakelulta tai kolmansilta tahoilta sekä vapaaehtoisena palveluna IRC-kanavien ja Internetin keskustelupalstojen tai wiki-sivujen kautta, sekä jakelun toimijoilta että käyttäjäyhteisöltä. Tukea voi myös kysyä paikkakunnan mahdollisesta ATK-kerhosta.

Kaupallisten jakeluiden etuna on usein viimeistellympi kokonaisuus, joka voi edistää helppokäyttöisyyttä, asiakastuki ja kattavat ohjeet jakelun keskeisten osien osalta. Yleensä kaupallisetkin jakelut ovat saatavissa ilmaiseksi, silloin ilman kaupallista asiakastukea ja joskus ilman joitakin ei-vapaita osia. Joskus jakelun ilmainen versio toimii tuotekehittelyn osana eikä vastaa varsinaista kaupallista tuotetta.


3. Linuxin jakelupaketit

Jakelun kehittäjä voi olla kaupallinen yritys, vapaaehtoisten muodostama yhteisö tai yksinäinen harrastaja, joka on kopioinut joko jonkin aiemman jakelun ja muuntanut sen vastaamaan omia toiveitaan tai paketoinut lähdekoodeista omansa. Myös valtiolliset tahot ovat kehittäneet jakeluita kansalliseen tarpeeseen. Alla eräitä, vuonna 2007 tarjolla olleita Linux-jakeluja:

• Damn Small Linux (DSL) (kevyt-Linux, voidaan käyttää jopa USB-muistitikulta tai mini-CD:ltä)

• Debian GNU/Linux (Debian-yhteisö pyrkii jakelun täydelliseen vapauteen, tukien kuitenkin epävapaidenkin pakettien asennusta. Debian tarjoaa hyvin laajan valikoiman ohjelmapaketteja ja sen vakaa (stable) versiohaara on erittäin vakaa, mutta vakaa versio uudistuu harvakseltaan eikä sisällä uusimpia ohjelmaversioita.)

• Gentoo Linux (harrastelijoille suunnattu, valmiit binaaritiedostot vain harvoihin paketteihin, joten toimiva versio on käännettävä erikseen lähdekoodista)

• Knoppix (CD-levyltä toimiva Linuxin esittelyversio, ns. Live-CD)

• Mandriva Linux (työpöytäkäyttöön suunnattu Linux, entinen Mandrake Linux)

• Yhdysvaltalainen Red Hat tarjoaa maksullista Red Hat Enterprise Linux (RHEL) erityisesti yrityskäyttöön, mutta siitä on muodostettu myös maksuton rinnakkais- ja kehityshanke Fedora, joka on lisäosineen melko laaja ja päivittyy usein. Red Hat Enterprise Linuxin maksuton, yhteisöllinen vastine on CentOS.

• Yhdysvaltalainen Novell osti saksalaislähtöisen SUSEn kehittämän SuSE Linuxin, mutta on jatkanut sitä vanhalla tuotemerkillä.

• Ubuntu (Debian-pohjainen, rinnakkaisversiona Kubuntu, jossa työpöytäympäristönä Gnomen sijasta KDE. Xubuntu on edellä mainituista kevennetty versio, jota voidaan käyttää myös vanhahkoissa ja heikkotehoisissakin koneissa. Xubuntun työpöytänä on XFce4)

• Red Flag Linux (Kiina, Japani ja Korea ovat tukeneet Red Flag Linuxin kehitystä. Uusin Red Flag Linux 6.0 on julkaistu syyskuussa 2007. Laaja Linux-kehitys tarjoaa mahdollisuudet järjestelmän käyttämiseen myös teollisuusautomaatiossa sekä sähköä käyttävissä kulutustavaroissa.)

• ALT Linux on venäläinen jakelu, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Venäjän kouluissa vuoteen 2009 mennessä.
  
  Sulautettu Linux
  
  Linuxia käytetään myös kämmentietokoneissa ja matkapuhelimissa sekä teollisissa laitteissa sulautettuna käyttöjärjestelmänä. Tuoreimapna esimerkkinä Nokian uusia Linux-pohjainen puhelin. Symbiania tukeva Nokia käyttää Linuxia Internet Tablet -kämmenlaitteissa.
  
  Lisätietoa jakelupaketeista löytyy täältä.

4. Linuxin käyttö maailmalla

Saksassa on yritetty vähentää riippuvuutta Microsoft Windowsista ottamalla käyttöön Linux-jakeluja muutamissa suurissa kaupungeissa. Suomessa Linuxin käyttöä julkishallinnossa on tutkittu useissa kunnissa sekä valtionhallinnossa. Usein jonkin ohjelmiston toimimattomuus Linuxissa on toistaiseksi estänyt Windowsista luopumisen hallinnossa, mutta esimerkiksi kouluissa Linuxia käytetään melko yleisesti.

Eräissä maissa Linuxia pidetään tapana välttää Windowsin lisenssimaksuja ja parantaa kansallista turvallisuutta. Järjestelmän käyttö ei ole sidoksissa yhteen toimittajaan ja tuon toimittajan kotimaahan. Turvallisuusriskejä voivat aiheuttaa myös esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmiin sisällytetyt dokumentoimattomat ominaisuudet. Erilaisia kehityshankkeita Linuxin käytön lisäämiseksi on tehty Kiinan lisäksi Espanjassa[, Brasiliassa, Norjassa, Kuubassa ja Venezuelassa. Myös Perussa, Etelä-Afrikassa, Argentiinassa ja Intiassa on tehty periaatepäätös suosia Linuxia.

Lisätietoja Linuxin vaiheista löytyy mm. täältä.

Linuxin ja UNIXin eroista ja tiedostohierarkiasta katso täältä (pdf).