Organisaation johtamisella tarkoitetaan organisaation toimintojen hallitsemista ja kehittämistä sen toimijoiden lähtökohdista. Käytännön johtamisessa painottuu henkilöstöhallinnon eri ulottuvuudet. Henkilöstöhallinnossa henkilöstöjohtamista katsotaan koko organisaation ja yksittäisen työntekijän näkökulmasta. (Rissanen ym. 1996, 9.)

Johtamisen historiaa:

Opiskeltaessa johtamiseen liittyviä asioita on hyvä tietää, mitä kautta nykyisiin käytäntöihin on päädytty. Historiallinen näkökulma tuo ymmärrystä vaikeisiin muutostilanteisiin ja auttaa soveltamaan yksittäisen ilmiön piirteitä laajempiin yhteyksiin (Strömmer, 1999, 20).

Länsimaisen johtamisajattelun kehitysvaiheet:

• Ihmiskäsitys on muuttunut: aiemmin ihmistä pidettiin perusolemukseltaan laiskana ja vastuuta välttävänä, jota motivoitiin rahalla ja ruoskalla. Nykyään ihmistä pidetään oppimishaluisena ja suoritustarpeisena, joka motivoituu myös omista onnistumisistaan.
• Käsitys tiedosta on muuttunut staattisesta dynaamiseen. Tieto nähdään jatkuvasti uusiutuvana. Enää ongelmana ei ole niinkään tiedon saamisen vaikeus vaan olennaisen tiedon seulominen valtavasta tietomäärästä.
• Oppimiskäsitys on muuttunut: aiemmin oppimista pidettiin valmiin tiedon omaksumisena toisilta. Nyt oppiminen nähdään valmiin tiedon prosessoimisena, joka jatkuvasti muokkaa oppijan ajatusrakennelmia.
• Sekä tuotanto- että informaatioteknologia ovat kehittyneet räjähdysmäisesti.
• Tuotteiden valmistus ja palvelujen tuotanto ovat siirtyneet tuotantokeskeisestä asiakaslähtöiseen toimintatapaan.

• Markkinat ovat avautuneet ja laajentuneet globaaleiksi.

Muuttuva toimintaympäristö:

Yritysten toimintaympäristön ja toiminnan piirteistä on yhä useammin viime vuosikymmeninä korostettu jatkuvaa muutosta, tietynlaista kaaosta, yllätyksellisyyttä ja turbulenssia. Joustavuudesta ja kyvystä tehdä nopeita ratkaisuja on jo tullut yrityksille elinehto. Tämä aiheuttaa suuria vaatimuksia johtamiselle, toimintamalleille ja rakenteille. Nopeasti kehittyvä teknologia, lisääntynyt kotimainen ja kansainvälinen kilpailu, rakenteellinen työvoimapula ja kuluttajaryhmien pirstaloituminen ovat johtaneet siihen, että kyky oppia ja omaksua nopeasti uutta on nykyisin sijoitettu myös työntekijältä haluttujen ominaisuuksien kärkipäähän.

Em. kehityksen seurauksena yritykset ovat siirtäneet päätösvaltaa organisaatiohierarkiassa alaspäin - työntekijätasolle, jossa tuotteet, toimitukset ja palvelut fyysisesti syntyvät. Sekä suunnittelu että päätöksenteko on viety mahdollisimman lähelle asiakasta. Työyhteisöt perustuvat yhä useammin tiimi-ajattelulle, jossa työntekijät yleensä johtavat itseään ja kantavat vastuun tiimin työn tuloksista yhdessä muiden tiimin jäsenten kanssa. Esimiehet ovat valvojien sijasta valmentajia, joiden keskeinen tehtävä on lähinnä luoda edellytyksiä työntekijöiden oppimiselle. 

Johtamisen kenttä:

Ben Nanus (1989):

Hyvän yritysjohdon tunnistaa siitä, että se kantaa vastuun sekä liiketoiminnan linjauksesta että johtamistaan työntekijöistä (Kinkki ym. 1997, 284).

Käytetyt lähteet:

Kinkki, Hulkko, Lehtinen-Toivola, Mäkinen, 1997. Optio, Kansainvälisyyteen kasvava yritys, WSOY, Porvoo

Rissanen, R., Sääski, K. & Vornanen, J. 1996. Uudistuvat organisaatiot -käsikirja organisaatioista ja henkilöstöjohtamisesta. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu.