Yhteiskunta ja työmarkkinat ovat nykyään jatkuvan muutoksen alaisia. Myös yritysten toimintaympäristö muuttuu. Työntekijät toimivat aiempaa pienemmissä yksiköissä tai suurille yrityksille alihankintatöitä tekevissä pienissä yrityksissä. Yritysten toimintaympäristö myös laajenee kansainvälistymisen seurauksena. Lisäksi työelämässä mukana pysyminen edellyttää työntekijöiltä jatkuvaa opiskelua, koska tietotekniikka kehittyy sekä tieto uusiutuu ja sen  määrä lisääntyy nopeasti.  (Kinkki ym. 1997, 269.)  

Työyhteisöissä on tapahtunut viime vuosikymmeninä seuraavanlaisia muutoksia (Kinkki ym. 1997, 270):

-          moniammatillisuus
-          lyhyiden ja määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen
-          erilaiset joustot työelämässä
-          palvelu- ja tietotyön kasvu
-          tiimi- ja projektityöskentelyn lisääntyminen
-          kansainvälistyminen 
-          ylitöiden ja kiireen lisääntyminen

Moderni työyhteisö asettaa siinä toimiville ihmisille moninaisia vaatimuksia. Työntekijän on oltava taitava tiimityöskentelijä, mutta samaan aikaan hänen on hallittava itsenäinen työskentely. Hänen on osattava ottaa vastuu tekemisistään sekä osana jotain tiimiä että yksittäisenä työntekijänä. Henkilöstöltä vaaditaan myös kokemusta projektityöskentelystä. Lisäksi työntekijöiden odotetaan aktiivisesti osallistuvan työyhteisönsä kehittämiseen: heidän tulisi tehdä aloitteita työyhteisönsä parantamiseksi organisaationa ja omalla toiminnallaan samalla edistettävä työyhteisönsä myönteistä ilmapiiriä. Nykypäivän työntekijän on myös osattava arvioida omaa osaamistaan ja työkäytäntöjään voidakseen kehittää ammattitaitoaan muuttuvan yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Erilaiset koulutukset ja itsensä kehittäminen ovatkin nousseet avainasemaan puhuttaessa työntekijän mahdollisuuksista ylenemiseen organisaatiossa.

Kehittämistyö työpaikalla tapahtuu johtajien ja johdettavien yhteistyönä. Esimiehiltä vaaditaan organisointitaitoja, jotta he saavat työntekijät hyödyntämään tietojaan ja taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla. (Kinkki ym. 1997, 270.) Johtajien rooli on kuitenkin muuttunut tiimityöskentelyn lisääntymisen vuoksi perinteisestä työn valvomisesta enemmän ohjaavaan suuntaan.   

Ympäristövastuullisuus tuli 1990-luvulla yhteiskunnassamme yleiseksi vaatimukseksi, joka vaikuttaa tekemisiimme sekä työyhteisössä että vapaa-aikana. Ekologisuus ja ympäristön huomioonottaminen on jatkuvaa ja pitkäjännitteistä työtä, jonka vaikutukset näkyvät kaikilla elinkeinoelämän alueilla. Ympäristöön liittyvien tekijöiden merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään myös työyhteisöissä.

Lähteet:

Kinkki, S., Hulkko, P., Lehtinen-Toivola, A. & Mäkinen, I. 1997. Optio. Kansainvälisyyteen kasvava yritys. WSOY: Porvoo.