Puhdistus
Puhdistusaineiden koostumus
Työvälineet ja
materiaalit ajoneuvon puhdistustyössä
Käsityövälineet
Konetyövälineet
Puhdistustyö
Puhdistusmenetelmät
Yleisimpiä puhdistustyön
yhteydessä tapahtuvia virheitä
Ajoneuvonpesussa kannattaa käyttää
epäpuhtauksien
irrottamiseen niin neutraalia puhdistusainetta kuin epäpuhtauksien
laadun suhteen on mahdollista käyttää. Näin ei vahingoiteta
ja kuormiteta maalipintaa turhaan puhdistustyön yhteydessä.
Puhdistusaineiden koostumus ja tehokkuus vaihtelevat paljon sen mukaan,
missä työvaiheessa ja millaisten epäpuhtauksien poistoon ne
parhaiten soveltuvat käytettäviksi.
Ajoneuvojen korjausmaalauksen yhteydessä käytettyjä
puhdistusaineita ovat:
Puhdistusaineina käytetyt orgaaniset liuotteet ovat alifaattisia
sekä aromaattisia hiilivedyn yhdisteitä, havupuiden tisleitä,
teollisuusalkoholeja tai vettä. Osaa näistä liuotteista
käytetään myös maalien ohentamiseen. Agressiivisia
liuotteita käytettäessä tulee välttää turhaa
ihokosketusta sekä käyttää puhdistuksen yhteydessä
aktiivihiilisuojainta.
Ajoneuvomaalauksessa käytetyt liuottimet ovat harvoin puhtaita
pelkästään yhden orgaanisen aineen muodostamia liuotteita.
Yleisempää on, että ne ovat sekoituksia eri yhdisteistä mm.
asetaateista, liuotinbensiinistä ja ksyleenistä. Tällä
tavoin on mahdollista vaikuttaa ohenteiden ja liuotteiden ominaisuuksiin mm.
haihtumisnopeuteen ja aggressiivisuuteen. Nämä liuotteet
nimetäänkin usein ns. kauppanimellä. Tyypillisiä
kauppanimiä ovat mm. liuotinnafta sekä tinneri.
Orgaanisia puhdistustyön yhteydessä käytettäviä
liuotteita ovat:
Tärpätti eli pineenitärpätti valmistetaan havupuiden
hartseista tislaamalla. Näin saadaan aikaan haihtuva eteerinen
tärpättiöljy. Pineenitärpätti on puhdas ja rasvavapaa
aine, joten sitä voidaan käyttää mm. rasvan ja
öljynpoistoon ensimmäisen pesun yhteydessä. Tärpätti
on liuotusteholtaan melko hyvä, mutta saattaa aiheuttaa voimakkaita
allergisia reaktioita ihoaltistuksen yhteydessä.
Lakkabensiini eli mineraalitärpätti valmistetaan jakotislaamalla
maa- eli raakaöljyä. Lakkabensiiniä voidaan
käyttää halpana liuottimena tärpätin sijaan suurten
rasva- ja öljymäärien poistoon. Liuotusteholtaan se on samaa
luokkaa kuin tärpätti. Valmistustavan vuoksi se on hieman rasvainen
liuotin, joten sitä voidaan käyttää vain alkupesujen
yhteydessä.
Puhdistettu bensiini valmistetaan kuten lakkabensiini eli tislaamalla
raakaöljyä. Puhdistettua bensiiniä käytetään
liuotinpohjaisten pintamaalien silikonin- ja rasvanpoistoliuotteissa
perusraaka-aineena. Liuotinpohjaisille ajoneuvomaalityypeille käytetyt
silikonin ja rasvanpoistoaineet ovat siis sekoituksia aromaattisista
hiilivedyistä eli liuotinbensiineistä ja erilaisista asetaateista.
Näillä ns. silikonin ja rasvanpoistoliuottimilla pestään
ajoneuvo ennen ensimmäistä maalauskäsittelyä sekä aina
tarpeen vaatiessa. Ne ovatkin liuotusteholtaan melko hyviä ja puhtaampia
kuin lakkabensiinit.
Liuotinnafta on pääosin tolueenin, bentseenin ja ksyleenin seos.
Sitä käytetään yleisliuottimena alkupesujen yhteydessä
rasvan ja silikonin sekä muiden epäpuhtauksien, kuten pien poistossa.
Liuotinnafta on yleisesti huoltopesujen yhteydessä käytetty liuotin.
Liuotinnaftaa käytetään myös vesipesujen yhteydessä.
Liuotinnaftasta jää pinnalle tällöin rasvainen kerros, joka
täytyy poistaa pesemällä ajoneuvo synteettisellä
pesuaineella sekä vedellä. Liuotusteholtaan se on lakkabensiinin ja
tärpätin luokkaa.
Mäntyöljystä valmistetaan myös ns. liuotinaineita, jotka
rasittavat luontoa erittäin vähän ja ovat
ympäristöystävällisiä. Näitä rasvavapaita
liuotinaineita voidaan käyttää liuotinnaftan sijaan mm.
moottorinpesussa. Liuotusteholtaan ne ovat samaa luokkaa kuin liuotinnaftat.
Teollisuusalkoholien perusraaka-aineena on raakaöljyjen tislaustuote,
joka annetaan reagoida hopeahydroksidin kanssa. Näin muodostuvien
alkoholien kiehumispisteet ovat huomattavasti korkeammat kuin vastaavien
hiilivetyjen. Liuotusteho on vastaavasti heikompi kuin vastaavilla
hiilivedyillä. Alkoholeja käytetään
pääsääntöisesti apuliuottimina mm. vesiohenteisissa
silikonin ja rasvanpoistoaineissa.
Asetonit valmistetaan hapettamalla sekundäärisiä alkoholeja.
Asetoni on nopeasti haihtuva liuotin, jota voidaan myös
käyttää mm. maalitahrojen poistoon. Tämän lisäksi
asetonia käytetään apuliuottimena. Asetoni on liuotusteholtaan
voimakas. Se on myös erittäin haitallista terveydelle
päästessään elimistöön.
Ksyleeni valmistetaan tislaamalla maakaasua, raakaöljyä tai
kivihiilitervoja. Ksyleeni liuotteita käytetään mm. liima- ja
maalitahrojen poistoon puhdistuksen yhteydessä. Liuotteina ne ovat
voimakkaita ja haitallisia terveydelle päästessään
elimistöön.
Tinneri on pohjautuu ketoneihin tai estereihin. Tinneri valmistetaan
maalitehtaalla tarpeenmukaisena sekoituksena, jolloin sinne voidaan
lisätä myös mm. alkoholeja tai aromaattisia hiilivetyjä.
Tinneri on voimakas liuotin, joka soveltuu esipuhdistuksen yhteydessä mm.
rasvan, silikonin, bitumin sekä erilaisten kotelosuoja-aineiden ja
kiveniskumassojen poistoon.
Vettä ei yleensä mielletä liuotteeksi, vaikka se on yksi
parhaimmista liuottimista ja kykenee liuottamaan monenlaisia yhdisteitä.
Vesi on vedyn ja hapen yhdiste. Erityisen hyvin se liuottaa rakenteeltaan
samantyyppisiä ioniyhdisteitä mistä se muodostuu. Vesi on
liuottimista halvin ja sitä käytetään puhdistuksissa
yleensä lämpimänä, jolloin pesuteho lisääntyy.
Synteettisiä pesuaineita käytetään puhdistusten ja
huoltopesujen yhteydessä. Synteettisten pesuaineiden
päätehtävä on alentaa veden pintajännitystä ja
näin poistaa epäpuhtaudet mahdollisimman tehokkaasti.
Synteettisissä pesuaineissa on yleensä myös mukana saippuaa,
joka on koostumukseltaan pääasiassa natriumstearaattia, -oleaattia ja
-palmitaattia. Sen valmistamisessa käytetään kasvi- tai
eläinrasvoja. Saippuan pesuvaikutukseen vaikuttaa veden laatu. Pesuveden
sisältäessä paljon kalkkia saippuan pesuvaikutus heikkenee.
Synteettisten pesuaineiden yleiseen pesuvaikutukseen ei veden
kalkkipitoisuudella ole juurikaan merkitystä, koska muut aineosat
pystyvät suorittamaan tehtävänsä myös kovassa
vedessä. Pesuaineita valittaessa tulisi suosia
luontoystävällisiä aineita ja välttää varsinkin
fosfaattipitoisia pesuaineita. Pesuaineen laimennuksessa veteen tulee noudattaa
valmistajien ohjeita.
Synteettiset pesuaineet sisältävät mm.
Tensidien tehtävä on alentaa veden pintajännitystä ja
tunkeutua epäpuhtauksien lävitse sekä irrottaa epäpuhtaudet
alustastaan. Saippuat irrottavat ja poistavat epäpuhtauksia sekä
säätelevät vaahtoamista pesun aikana. Silikaatit toimivat
pesualkaleina ja suojelevat metalliosia korroosiolta. Fosfaatit
pehmentävät veden pH:ta ja pilkkovat epäpuhtauksia sekä
parantavat kostuttavuutta ja huuhtoutuvuutta. Liuottimet puhdistavat ja
emuloivat epäpuhtauksia, jolloin epäpuhtaudet peseytyvät
pinnalta paremmin ja nopeammin. Vahat tuovat pinnalle kevyen ns.
pesuvahakerroksen ja helpottavat ajoneuvon puhtaanapitoa.
Esi- ja pesuaineina käytetään erilaisia tehopesuaineita,
jotka eivät sisällä vahaa. Ne kykenevät pilkkomaan ja
irrottamaan hyvin pinttyneitäkin epäpuhtauksia.
Erilaiset vaahto- ja sampoopesuaineet irrottavat vaahdon avulla
erittäin hyvin kuivuneita epäpuhtauksia, kuten kuraa ja
hyönteisiä. Ne muodostavat nimensä mukaisesti pinnalle runsaan
vaahtokerroksen puhdistuksen aikana.
Huoltopesuaineena voidaan pinnalle levittää liuoksena vahaa ja
hajusteita sisältäviä tiivisteitä. Ne muodostavat
kuivuttuaan ajoneuvon pinnalle vettä ja epäpuhtauksia hylkivän
kerroksen. Näitä pesuaineita ei saa käyttää
puhdistukseen ajoneuvon maalaustöiden yhteydessä.
Puhdistusvälineet riippuvat käytetystä
pesumenetelmästä. Puhdistustyössä tulisi
käyttää mahdollisimman puhtaita ja ehjiä
työvälineitä, jolloin pesutyö ei vahingoita mekaanisesti
ajoneuvon maalipintaa. Yleisin konetyöväline
puhdistustyössä on korkeapainepesulaite. Tärkeintä
korkeapainepesulaitteissa on niiden oikeaoppinen käyttö ja liian
voimakkaan pesupaineen välttäminen.
Yleisimpiä käsityövälineitä ja materiaaleja puhdistuksessa ovat:
Ämpärit ovat joko muovista tai galvanoidusta teräksestä
valmistettuja. Ämpäreitä tarvitaan lähes aina
pesuaineliuoksen säilyttämiseen pesun aikana.
Pesuharjoja käytetään lähes kaikissa
pesumenetelmissä. Pesuharjat ovat synteettisellä tai luonnon
harjaksilla varustettuja. Kahvaosa on muovia tai puuta. Muovisiin pesuharjoihin
voidaan yhdistää yleensä myös vesiletku ja kiinteä
pesuainepuikko, jolloin voidaan helpottaa varsinaista pesutyötä.
Säämisköjä käytetään
kuivaustyössä, jolloin niillä kuivataan korin maali-, muovi- ja
lasipinnat. Näin maalipinnasta tulee kuivaessaan pisaroimaton ja siisti.
Säämisköjä valmistetaan synteettisestä raaka-aineesta
sekä aidosta nahasta.
Pyyhkeitä käytetään ajoneuvon kuivaamiseen, pölyjen
poistamiseen tai liuotepesun yhteydessä . Pyyhkeiden tulisi olla
nukkaamattomia esim. paperi- tai kangaspohjaisia. Pyyhkeeseen
imeytetään liuotetta, ja pesu suoritetaan pintaa
pyyhkimällä. Pyyhettä tulisi vaihtaa riittävän
useasti, jotta epäpuhtauksia ei turhaan vain siirrettäisi
käsiteltävällä pinnalla.
Kuivan pölyn poistoon pinnalta käytetään myös
liimapohjaisia pölypyyhkeitä. Pölypyyhkeiden liimapinta on
tahraamatonta akryyliliimaa. Näillä pölypyyhkeillä
poistetaan hiomisesta kertynyt hienopöly maalattavalta pinnalta ennen
varsinaista maalauskäsittelyä.
Ilmapistooleita käytetään karkean pölyn poistamiseen
sekä pinnan kuivattamiseen esim. märkähionnan jälkeen.
Paineilmapistoolit ovat varustettuja pitkällä putkimaisella tai
lyhyellä ilmaa hajottavalla suutinosalla.
Paineruiskuja käytetään pesuliuoksen tai liuotteen
levittämiseen puhdistettavalle pinnalle. Paineruiskut tulee valita niin,
että ne kestävät käytettävän liuotteen tai
pesuliuoksen. Kaikki ruiskut eivät kestä jatkuvaa liuoterasitusta ja
seurauksena on esim. tiivisteiden turpoaminen.
Pesusieniä käytetään yleisesti yhdessä synteettisen
pesuaineen ja veden kanssa. Sienet ovat valmistettu synteettisestä
sienestä tai ns. luonnonsienestä.
Pesusuuttimiin johdetaan vesipaine letkustoja pitkin. Pesusuuttimilla
voidaan tehostaa pesutulosta säätämällä suuttimella
haluttu suihkukuvio sekä vesipaine. Jatkovarret tuovat lisää
ulottuvuutta, mistä on hyötyä varsinkin
hyötyajoneuvokaluston pesutyössä.
Korkeapainepesulaitteistoja käytetään henkilö-,
hyöty- ja raskaiden ajoneuvojen pesutyössä. Pesulaitteista
saadaan vesipaine puristettua kalvokompressorin avulla erittäin suureksi.
Pesulaitteen tyypin mukaan saavutettava maksimi käyttöpaine voi olla
100 - 300 baaria. Korkeapainepesulaitetta ei saa käyttää ns.
kuivana, vaan ennen käynnistystä on säädettävä
tarpeellinen vesipaine. Erittäin tehokkaat korkeapainepesulaitteistot
vaativat myös suuren tulovesitilavuuden ja -paineen.
Korkeapainepesulaitteisto koostuu pääosiltaan suuttimella
varustetusta pitkästä kahvaosasta, letkusta sekä
sähköllä toimivasta kalvokompressorista. Korkeapainepesua
tehostamaan voidaan laitteistossa käyttää lisäksi
lämmintä vettä. Korkeapainepesulaitteistot voivat olla myös
varustettuja pesuainesäiliöllä, teho- eli turbosuuttimilla
sekä pesuveden lämmittimellä.