1. Johdanto

Päivittäistavarakauppa vastaa elintarvikkeiden ja muiden jokapäiväisten kulutustavaroiden tarjonnasta. Tavaratalokauppa tarjoaa elintarvikkeiden lisäksi jokapäiväisiä käyttötavaroita, esimerkiksi vaatteita, kenkiä, kosmetiikkaa sekä kotona ja vapaa-aikana käytettäviä tuotteita.

Päivittäistavarakauppa on kansainvälistymässä kovaa vauhtia ja näin ollen on tärkeää, että suomalaisella päivittäis- ja tavaratalokaupalla on hyvät kilpailu- ja toimintamahdollisuudet ulkomaisten kilpailijoiden rinnalla. Nykyään päivittäistavarakaupat tarjoavatkin elintarvikkeiden rinnalla jo muitakin asiakkaiden haluamia tavararyhmiä, joista yleisimpiä ovat ehkä luontaistuotteet, itsehoitolääkkeet ja miedot alkoholijuomat.

1.1  Määritelmiä

Päivittäistavara: Pohjoismainen termi päivittäistavara (dagligvara) tarkoitetaan elintarvikkeiden lisäksi sellaisia tuotteita, joita ihmiset ovat tottuneet hankkimaan elintarvikkeiden ostosten yhteydessä. Päivittäistavaroita ovat siis ruoka, juomat, tupakkatuotteet, siivoukseen ja puhtauteen liittyvät tuotteet, kotona käytettävät paperit, lehdet ja kosmeettiset tuotteet.

Päivittäistavarakauppa: Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan yleisimmin edellä mainittuja päivittäistavaroita pääasiassa itsepalveluperiaatteella myyvää markettyyppistä elintarvikemyymälää. Ruokatavaroiden osuus päivittäistavaroiden kokonaismyynnistä on noin 80 %.

1.2 Myymälämäärittely koon perusteella

Tavaratalo: Tavaratalo on monen alan tavaroita myyvä vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on vähintään 2500 m². Tavaratalossa ei minkään tavararyhmän osuus ylitä puolta kokonaismyyntialasta. Tavaratalon osastot vastaavat alan erikoisliikkeiden valikoimia ja kassat sijaitsevat osastoilla.

Hypermarket: Hypermarket on monen alan tavoita myyvä pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 2500 m². Hypermerketeissa elintarvikkeiden osuus on vähemmän kuin puolet kokonaispinta-alasta ja myynnin painopiste on päivittäistavaroissa.

Supermarket: Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on vähintään 400 m² ja elintarvikkeiden osuus on yli puolet myyntipinta-alasta.

Käytännön mukaan tilastoissa supermarketmyymälät jaetaan pinta-alaltaan suuriin yli 1000 m² ja pieniin 400-1000m² supermarketteihin, joita kutsutaan yleisesti marketeiksi.

Valintamyymälä: Isot valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 200-399 m²:n päivittäistavaramyymälöitä ja pienet valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 100-199 m². Valintamyymälöiden sunnuntain aukiolo on sallittu myös asemakaava-alueella laissa määrättyinä aikoina.

Pienmyymälä ja kioski: Pienmyymälä ja kioski on myyntipinta-alaltaan alle 100 m2:n päivittäistavaramyymälä. Elintarvikekioskin myynti voi tapahtua luukun kautta tai itsepalvelu- tai palvelumyymälän tapaan. Kioskin myyntivalikoima on kioskiasetuksella rajoitettu ja kioskin aukiolo on vapaa myös asemakaava-alueilla.

1.3 Myymälämäärittely toimintatavan tai sijaintipaikan perusteella

Lähikauppa: Lähikauppa on tavallisesti pieni, kuluttajaa lähellä oleva ja helposti myös jalkaisin saavutettavissa oleva asuinalueella sijaitseva päivittäistavaramyymälä. Varsinaista myyntipinta-alaa ei ole määritelty, lähikauppa on yleensä alle 400 m² valintamyymälä. Lähikauppoihin kuuluvat yleisimmin valintamyymälät, kyläkaupat, laatikkomyymälät ka kioskit.

Kyläkauppa: Kyläkauppa on haja-asutusalueella tai pienisää taajamissa sijaitseva päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on alle 400 m² ja vuosimyynti alle 2 miljoonaa euroa.  Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitseva kauppa on vapaa aukiololain rajoituksista.

Laatikkomyymälä: Laatikkomyymälät toimivat täysin itsepalveluperiaatteella ja niiden valikoimat ovat muita vähittäismyymälöitä suppeammat.

Huoltoasema- ja liikennemyymälät: Asutuskeskuksissa sijaitsevien huoltamoiden ja valtateiden varsilla sijaitsevien liikennemyymälöiden päivittäistavaroiden myynti on lisääntynyt viime aikoina merkittävästi, vaikka niiden hintataso on korkeampi kuin muiden. Taajamissa näillä myymälöillä on vapaa aukiolomahdollisuus.

Erikoismyymälät: Tuotekohtaisia erikoismyymälöitä ovat mm. kauppahallit, suoramyyntipisteet, torikaupat sekä kauppa-auto ja -veneet.

1.4 Päivittäistavarakaupan ryhmittymät

Päivittäistavarakaupat ovat ketjuuntuneet ja käsittäneen sekä hankinnat että logistiikan. Kolmen suurimman ryhmittymän hallussa on jo noin 80 % päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoista. Tilanne on samanlainen myös muissa pohjoismaissa. Suuret volyymit takaavat harvaan asutussa maassa kannattavuuden ja tehokkuuden, ja näin pystytään pitämään hinnat halvempina ja valikoimat suurina sekä tarjoamaan parempia palveluja.

Kesko, Ruokakesko Oy
Ruokakesko toimii ruokakaupan liiketoimintamallien kehittäjänä tukku- ja vähittäiskauppana. Ruokakeskolla on Suomessa kuusi päivittäistavarakaupan ketjukonseptia ja ketjuissa on yhteensä noin 1100 K-kauppaa. uokakesko vastaa ketjujen johtamisesta ja K-kauppias vastaa kaupan johtamisesta ja toiminnasta. (www.kesko.fi)

S-ryhmä, SOK
S-ryhmän keskusliike on Suomen Osuuskauppoja Keskuskunta (SOK), joka vastaa S-ryhmän keskusliiketoiminnoista ja alueosuuskauppojen päivittäistavaramyymälöiden ketjuohjauksesta yhdessä alueosuuskauppojen kanssa. S-ryhmän ketjujen tavarahankinnasta ja logistiikasta vastaa erityisesti tuonti- ja teollisten elintarvikkeiden osalta Inex Partners Oy, jonka SOK omistaa yhdessä Tradeka Oy:n kanssa. (www.s-kanava.net)

Tradeka Oy ja Elanto-konserni
Tradeka Oy on valtakunnallinen vähittäiskauppayritys, joka toimii pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Elanto-konsernin kanssa. Tradekan ja Elannon Vähittäiskauppa Oy:n yhteisten ketjujen ohjauksesta vastaa yritysten puoliksi omistama Ketjuetu Oy. Tavaranhankinnasta ja logistiikasta vastaa tuontielintarvikkeiden ja teollisten elintarvikkeiden osalta Tradekan kanssa yhdessä SOK:n kanssa omistama hankinta- ja logistiikkayritys Inex Partners Oy. (www.tradeka.fi ja www.elanto.fi)

Suomen Spar Oyj ja Spar-kaupat
Suomen Spar Oyj muodostettiin vuoden 1997 aikana yhdistämällä Sentra Oyj:öön Tuko Oy:ltä ostettu Suomen Spar Oy. Spar-ryhmään kuuluu yli 300 myymälää, joista 2/3 on kauppiasvetoista ja 1/3 yhtiön omistuksessa. Ryhmän tavaranhankinnoista ja logistiikasta vastaa Tuko Logistics Oy, joista Suomen Spar omistaa 35 %. Suomen Sparin pääomistaja on ruotsalainen Axfood AB. Spar on kansainvälinen ruokakaupan merkki, joka näkyy yli 30 maassa ja 17500 myymälässä. Suomen Spar on osakkaana Internationale Spar Centrale B.V:ssä. (www.spar.fi)

Wihuri Oy
Wihuri-konserni on monialayritys, joka harjoittaa päivittäistavaroiden vähittäiskauppaa omissa myymäläketjuissaan ja tarjoaa keskusliikepalveluja Tarmo-ketjussa toimiville asiakaskauppiailleen. Wihurin tavarahankinnan ja logistiikan hoitaa Tuko Logistics Oy. (www.wihuri.fi)

Rautakirja Oyj
Rautakirja Oyj harjoittaa päivittäistavaroiden vähittäiskauppaa valtakunnallisessa, keskitetysti ohjatussa R-kioski-ketjussa ja Veikkausrasteissa. (www.rautakirja.fi, www.r-kioski.fi)

Stockmann Oyj Abp
Stockmann käy päivittäistavarakauppaa tavaratalojensa päivittäistavaraosastoilla. (www.stockmann.fi)

1.5 Vähittäiskaupan hankinta ja logistiikka

Suomen päivittäistavaroiden vähittäiskaupalla on kolme valtakunnallista jakelujärjestelmää. Keskusvarastot sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja niistä myymälöihin lähteviin kuivatavarakuljetuksiin yhdistetään maakunnallisissa tuoretavaraterminaaleissa tuoretuotteet. Terminaalikuljetuksella tarkoitetaan jakelujärjestelmää, jossa tuotteiden saapuessa jakelukeskukseen niitä ei varastoida, vaan ne jaetaan välittömästi vähittäiskauppoihin lähteviin tilauksiin.

Ruokakesko Oy
Vastaa K-kauppojen tavarahankinnasta, logistiikasta ja ketjujen johdosta. Keskusvarasto sijaitsee Vantaalla ja aluevarastot Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Inex Partners Oy
S-ryhmän ja Tradekan sekä Elannon vähittäiskauppaketjujen hankinta- ja logistiikkayritys. Keskusvarasto sijaitsee Espoossa ja alevarastot Kouvolassa, Lempäälässä, Kuopiossa ja Oulussa. Erikoistavaroiden logistiikkakeskus sijaitsee vantaalla.

Tuko Logistics Oy
Vastaa Wihuri Oy:n, Suomen Spar Oyj:n, Stockmann Oyj Abp:n ja Heinon Tukku Oy:n päivittäistavaroiden hankinnasta. Yhtiön toimipaikat sijaitsevat Keravalla ja Helsingissä.

Kespro Oy
Ruokakeskon Oy:n tytäryhtiö, jolla on  kuusi toimitusmyyntiyksikköä, ketjuyksikkö ja 18 noutotukkua eri puolilla Suomea.

Wihuri Oy Aarnio
Kuuluu yhdessä Metro-pikatukkujen kanssa Wihuri-konserniin ja sillä on toimitustukun lisäksi 34 pikatukkua.

Meira Nova Oy
on SOK:n ja Tradeka Oy:n omistaman Index Partners Oy:n tytäryhtiö. Toimitusverkoston muodostaa Vantaan logistiikkakeskus ja kuusi myyntikonttoria terminaaleineen Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Oulussa.

Heinon Tukku Oy
on perheyritys, jolla on kolmen toimitustukun lisäksi kaksi pikatukkua. Toimitustukut sijaitsevat Espoossa, Tampereella ja Turussa ja pikatukut Helsingissä ja Vantaalla.

Horeca-tukkukauppa
HoReCa-lyhenne tulee sanoista Hotels, restaurants ja Catering. Kansainvälisesti käytetty tunnus kertoo kehittyvästä kaupasta ja sen asiakaskunnasta. HoReCa-tukkukauppa on tärkeä osa päivittäistavarakaupan kokonaispalvelua ja se vastaa vähittäiskaupan ulkopuolisesta tavaranvälityksestä.

1.6 Kanta-asiakasjärjestlmä

Päivittäistavarakauppa pyrkii lisäämään asiakkaiden kaupparyhmä- ja myymäläuskollisuutta luomalla yrityskohtaiset kanta-asiakasjärjestelmät. Näillä kauppa palkitsee parhaita asiakkaita ostosten keskittämisestä ja mahdollistaa joissakin tapauksissa joustavat maksujärjestelyt.

Kanta-asiakkuuden antamien tietojen perusteella kaupan valikoimat ja markkinointi pystytään suunnittelemaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

K-ryhmällä on Plussa-kanta-asiakasjärjestelmä, Plussa-kortti

S-ryhmällä on asiakasomistajapalvelu, S-etukortti

Tradekalla on YkkösBonus-kanta-asiakasjärjestelmä, YkkösBonus-kortti

Sparilla on Spar-kanta-asiakasjärjestelmä ja kauppakohtainen Spar-bonuskortti

Stockmannilla on Stockmannin kanta-asiakasjärjestlmä/Stockmann kanta-asiakaskortti/Stockmann Exclusive-kortti.