Taloudellisen tilanteen analysoinnin vaiheet

 

 

1. Tilinpäätös

Taloudellisen tilanteen analysoinnissa ja sen kehittymisen arvioinnin lähtötietoina käytetään yrityksen kirjanpidosta saatavia tietoja eli tuloslaskelmaa, tasetta ja niiden liitetietoja sekä toimintakertomusta ja muuta saatavissa olevaa informaatiota. 

Kun yrityksen toiminnasta tai menestymisestä tehdään johtopäätöksiä tuloslaskelman ja taseen perusteella (suoriteperusteinen analyysi), ovat vain sellaiset johtopäätökset yleensä mahdollisia, joiden perustaksi riittää tieto menoista, tuloista sekä kassaan- ja kassastamaksuista. Kirjanpidon sisältämä informaatio asettaa siten rajat tilinpäätöksen perusteella tehtäville johtopäätöksille. Tilinpäätöksen lukijan että analysoijan onkin hyödyllistä oppia raportoimaan johtopäätöksistään ja erittelemään niiden perustana olevaa aineistoa. Tällöin on helpompi suhtautua taloudellisten johtopäätösten luotettavuuteen ja niiden varaan rakennettaviin suunnitelmiin ja toimenpiteisiin.

Analyysiä tehtäessä tulee myös muistaa, että pienet kirjanpitovelvolliset on vapautettu toimintakertomuksen laatimisesta, useiden liitetietojen antamisesta ja he saavat käyttää suppeampaa tasekaavaa, mitkä seikat voivat vaikeuttaa yrityksen tuloksen ja taloudellisen aseman analysointia.

Jos kysymyksessä on konserniin kuuluvan yhtiön tilinpäätösanalyysi on suositeltavinta tehdä analyysi konsernikokonaisuudesta laaditusta konsernitilinpäätöksestä, koska konsernin sisäisiä tuloksen siirtelyjä ja rahoitusjärjestelyjä on vaikea selvittää.

Mitä tuloslaskelmasta saa selville?

Tuloslaskelmassa esitetään tilikauden tulot ja menot, ja se kuvaa sitä, miten yrityksen tilikauden tulos on muodostunut. Saatu tulos joko lisää tai vähentää taseen omaa pääomaa, ja on siten silta yrityksestä omistajan talouteen. Usein näytettävään tulokseen liittyy yrityksen näkökulmasta katsottuna tavoitteita ja vaikuttamishaluja. Nykyisellään kirjanpitolaki on kaventanut kirjanpitovelvollisen mahdollisuuksia järjestellä tulostaan. Kirjanpitovelvollisella on kuitenkin mahdollisuus valita tiettyjen laskentaperiaatteiden välillä esim. vaihto-omaisuuden arvostus- ja käyttöomaisuuden jaksotusperiaatteet. Eri laskentaperiaatteiden käyttäminen toimialan sisällä heikentää yritysten välistä vertailtavuutta, joten analysoijan on tarpeellista selvittää laskentaperiaatteet, joilla näytettyyn tulokseen on päästy. (Verkkokeskusteluaihe 2.)

Mitä taseesta saa selville?

Taseen tehtävänä on kuvata yrityksen taloudellista asemaa. Taseessa vastaavaa-puolella (debet) näkyy yrityksen omaisuus ja vastattavaa-puolelta (kredit) selviää, miten yritystoiminta on rahoitettu. Vastattavaa-puolelta selviää myös yrityksen oman pääoman ja vieraan pääoman suhde eli rahoitusrakenne sekä varojen, oman pääoman ja vieraan pääoman rakenne. Varojen osalta (vastaavaa-puoli) pysyvien ja vaihtuvien vastaavien suhde kuvaa yrityksen muunneltavuutta ja sopeutumiskykyä. Oman pääoman rakenteessa mielenkiinnon kohteena on sen käytettävyys omistajan intressien mukaan sekä se, miten oma pääoma on yritykselle kertynyt.

Mitä liitetiedoista saa selville?

Liitetiedot ovat itsenäinen osa tilinpäätöstä. Kirjanpitolain ja –asetuksen mukaisia liitetietoja ei voi esittää tuloslaskelmassa tai taseessa, vaan tiedot on esitettävä nimenomaan liitetietona. Saatava informaatiota kuitenkin heikentää se, että pienet kirjanpitovelvolliset voivat antaa liitetiedot lyhennettyinä. 

Kirjanpitoasetuksen nojalla annettavat liitetiedot tilinpäätösasiakirjojen osalta:

Kirjanpitolain perusteella annettavat liitetiedot:

Mitä toimintakertomuksesta saa selville?

Kirjanpitolain perusteella toimintakertomuksessa tulee ilmoittaa kirjanpito- velvollisen toiminnassa tilikaudella tai sen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset. Lisäksi tulee antaa arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta. Osakeyhtiön toiminta- kertomuksessa on myös ilmoitettava hallituksen esitys voittoa tai tappiota koskevista toimenpiteistä.

Tilintarkastuskertomuksen merkitys

Vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen nojalla voidaan yleensä luottaa siihen, että tilinpäätös on pääperiaatteissaan luotettavasti laadittu ja se antaa oikean ja riittävän kuvan kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Tase-erittelyiden ja liitetietoerittelyiden merkitys

Tase- ja liitetietoerittelyt laaditaan varmistamaan tilinpäätöstä ja sen oikeellisuutta. Ne eivät kuulu julkistettavaan tilinpäätökseen, mutta esimerkiksi tilintarkastaja voi varmistua niiden oikeellisuudesta.

2. Tietojen muokkaus

Kun analyysiin tarvittava aineisto on kasassa, on syytä tarkistaa niiden oikeellisuus ja tehdä mahdolliset oikaisut. Analyysin tekijän on syytä muistaa, että saatava kuva yrityksen taloudellisesta menestymisestä on korkeintaan yhtä luotettava kuin lähtötietoina käytetty informaatio. Yritystutkimusneuvottelukunta on julkaissut ohjeet, joiden avulla tilinpäätökset voidaan oikaista yhdenmukaisin kriteerein, jolloin eri vuosien ja yritysten keskinäinen vertailtavuus paranee. Analyysin tekijä kuitenkin viime kädessä laatii kriteerit tarvittaville oikaisuille ja siten ratkaisee analyysin luotettavuuden.

Tämän opintojakson suorittaminen ei edellytä tilinpäätösoikaisujen tekemistä eikä oikaistun tuloslaskelman ja taseen laatimista, joten näihin voit perehtyä oma-aloitteisesti esimerkiksi tutustumalla Yritystutkimusneuvottelukunnan julkaisemaan kirjaan Yrityksen tilinpäätösanalyysi. Seuraavassa esitän kuitenkin muutamia tuloslaskelman ja taseen kohtia, joihin oikaisuja yleisimmin tehdään:


3. Tunnusluvut

Tarvittavien tarkastus- ja oikaisutoimenpiteiden jälkeen päästään laskemaan tunnuslukuja. Tunnusluvut ovat yleensä suhdelukuja, jotka tiivistävät tietoja helpommin ymmärrettävään muotoon. Käytettävät tunnusluvut tulee valita niin että ne reagoivat toiminnassa tapahtuviin muutoksiin nopeasti ja näkyvästi, jotta korjaavat toimenpiteet voidaan käynnistää pikimmiten.

Analyysissä lasketaan ainakin yksi tunnusluku kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden osa-alueilta. Hyvältä tunnusluvulta edellytetään hyvää validiteettia ja reliabiliteettia. Tunnusluku omaa hyvän validiteetin, kun se mittaa juuri sitä ominaisuutta, jota halutaankin mitata. Kun arvo puolestaan pystytään laskemaan luotettavasti, on kysymyksessä hyvä reliabiliteetti. Pääsääntöisesti tunnusluvut tulisi valita siten, että ne ovat helposti ja samalla mahdollisimman luotettavasti mitattavissa ja laskettavissa.

Tunnusluvut ja niiden kaavat käydään läpi osiossa 4.

4. Johtopäätökset

Tunnusluvut sinänsä eivät vielä kerro mitään, ellei niitä osata tulkita. Päätelmien tekeminen onkin analyysin tärkein vaihe. Johtopäätöksissä tulkitaan saatuja numeroita sanallisessa ja graafisessa muodossa.

Jotta yrityksen taloudellisista toimintaedellytyksistä saataisiin luotettavampi kuva, on syytä tutkia yrityksen tilannetta usean vuoden aikajänteellä. Tällöin tarkastellaan tunnuslukujen tasoa, tunnuslukujen kehityssuuntia, mikä on trendi ja sen perusteella tulevaisuuden ennuste yrityksen taloudellisille toiminta- edellytyksille.

Johtopäätösten tekemistä ja raportointia tarkastellaan lähemmin osiossa 5.