Oulun kauppaoppilaitos

   Pääsivu | Palaute |  
Viikko 4
> Kyselylomake
> Tehtävä

 

Kyselylomakkeen laadinta

Kyselylomake

Kysymyslomake toimii tiedonkeruuvälineenä. Tiedon keruun onnistuminen on perusta ja edellytys luotettavien tutkimustulosten saannille. Voit alkaa suunnittelemaan kyselylomaketta kun olet yksilöinyt tutkittavat asiat.

Lomakkeen laadinta koostuu 
- kysymysten muotoilusta
- lomakkeen testaamisesta
- lomakkeen lopullisesta muotoilusta

Kysymysten ja lomakkeen laatimisen vaiheet:
1. tutkimuksen tavoitteiden täsmentäminen
2. tutkittavien asioiden nimeäminen
3. lomakkeen rakenteen suunnitteleminen
4. kysymysten muotoileminen
5. kysymysten testaaminen
6. lomakkeen korjaaminen
7. kenttätyön toteuttaminen.

Lomakkeen rakenteen suunnitteleminen
Lomakkeen rakenteen suunnittelussa päätetään, tutkitaanko asioita vapaamuotoisesti vai standardoidusti. Vapaamuotoisessa haastattelussa kysymyksiä ei täsmennetä ennakolta lopulliseen muotoonsa. Vapaamuotoisen haastattelun avulla saadaan paljon hyödyllistä, mutta jäsentymätöntä ja vaikeasti käsiteltävää tietoa. Standardoidussa haastattelussa tai kyselyssä kysymykset sekä nimetään että muotoillaan tarkasti jo etukäteen. Kysymykset esitetään samalla tavalla ja samassa järjestyksessä jokaiselle haastateltavalle. Näin saadut tulokset ovat vertailukelpoisia ja luotettavia.

Kysymysten luonne ja tehtävät vaikuttavat kysymysten järjestykseen lomakkeella. Helpot kysymykset ovat ensimmäisenä ja arkaluontoiset kysymykset sijoitetaan yleensä lomakkeen loppuun. Arkaluontoisia kysymyksiä ovat esimerkiksi intiimit asiat, raha-asiat ja vastaajan taustatiedot.

Kysymysten muotoileminen
Kysymysten muotoilu on tärkeä vaihe lomakkeen suunnittelussa. Yhtä sanaa muuttamalla muuttuu yleensä koko kysymyksen sisältö ja siten myös vastaukset. Kysymykset tulee muotoilla tarkasti varmistaen, että sisältö vastaa sitä asiaa, mitä halutaan kysyä.

Kysymykset voivat olla strukturoituja eli määrämuotoisia tai avoimia kysymyksiä.


Strukturoituja kysymyksiä käytetään kun halutaan mitata
- tuote- ja yrityskuvaa
- mielipiteitä ja asenteita
- ostomotiiveja ja ostotapoja.

Kun laadit vastausvaihtoehtoja sinun tulee ottaa huomioon seuraavat seikat
- vaihtoehtoja ei saa olla liikaa
- vaihtoehdot eivät saa olla keskenään päälekäin
- pyydä vastausta vain yhteen asiaan kerrallaan
- anna vastaajalle mahdollisuus vastata "ei osaa sanoa" tai "muu"/"muu, mikä?"

Avoimet kysymykset voidaan jakaa seuraavasti käyttötavan mukaan
- rajaamattomat avoimet kysymykset, joita käytetään spontaaneissa  mielipidetiedusteluissa, esim. "mitä mieltä olette yrityksen Y mainonnasta?"
- autettuja avoimia kysymyksiä käytetään mielipidetiedusteluissa ja muistamis- tai tuntemistason tutkimuksissa, esim. "mitä mieltä olette viimeisimmästä yrityksen Y automainoksesta?"
- suunnattujen avoimien kysymysten avulla mitataan mielipiteitä ja arvostuksia, esim. "mitä hyvää olette huomanneet yrityksen Y ympäristömarkkinoinnissa?"

Asteikkomenetelmä
Mielipiteitä ja asenteita voidaan selvittää käyttämällä erilaisia asteikkomenetelmiä


Käytetyimmät asteikkomenetelmät ovat
- nominaali- eli laatueroasteikko
- ordinaali- eli järjestysasteikko
- intervalli- eli välimatka-asteikko

Asteikot voivat olla
- sanallisia
- numeerisia
- graafisia


Nominaali- eli laatueroasteikko
Nominaaliasteikko on alkeellisin, mutta paljon käytetty asteikko. Nominaaliasteikollisessa mittauksessa saadaan selville samanlaisuus tai erilaisuus, mutta ei niiden paremmuutta. Vastaajat voidaan luokitella esim. sukupuolen, iän tai ammattiluokituksen mukaan. Aineiston tunnusluja ovat moodi ja prosenttiluvut.

Ordinaali- eli järjestysasteikko
Ordinaaliasteikolla tutkittavat asiat saadaan paremmuusjärjestykseen, mutta eroja suuruutta ei pystytä mittaamaan. Aineiston tunnuslukuja ovat moodi, prosenttiluvut ja mediaani.

Intervalli- eli välimatka-asteikko
Asteikko mittaa mieluisuusjärjestyksen, paremmuuden, suuruuden tai eron toiseen verrattuna. Asteikon avulla voidaan selvittää esimerkiksi kuinka paljon paremmaksi jotin tuote tai yritys koetaan toiseen verrattuna. Välimatka-asteikot voivat olla verbaalisia, graafisia tai numeerisia. Tunnuslukuina voidaan käyttää moodia, mediaania, prosenttilukuja ja keskiarvoja.
 

Kysymysten testaaminen

Lomake tulee testata aina ennen kenttätyön aloittamista kohdejoukon edustajilla. Koehaastatteluja voidaan tehdä viidestä viiteenkymmeneen haastatteluun. 

Koehaastattelun avulla pyritään selvittämään
- kattaako haastattelu tutkittavana olevan asian
- pystyvätkö haastateltavat antamaan vastaukset kysymyksiin
- onko kysymyksissä epäselviä tai moniselitteisiä käsitteitä
- mittaavatko kysymykset sitä asiaa kuin on aiottu
- toimiiko vastausvaihtoehtojen sisältö
- onko kysymysten järjestys looginen
- puuttuko jokin oleellinen kysymys tai vastausvaihtoehto
- miten kauan vastaaminen kestää ja kuinka raskas haastattelu on 
 

Lomakkeen korjaaminen

Lomakkeen testaamisen jälkeen voidaan lomakkeen rakenteeseen, yksittäisiin kysymyksiin, vastausvaihtoehtoihin ja kysymysten järjestykseen tehdä vielä muutoksia. Muistathan, että lomakkeen ulkonäöllä on myös merkitystä. Vastaaja kiinnittää huomiota tekstin asetteluun ja silmäiltävyyteen. Lomake ei saa olla liian pitkä!

Vinkkejä kyselylomakkeen viimeistelyyn
- lomake ei saa olla täyteen ahdettu
- tarkista kielen ymmärrettävyys
- samaa aihetta koskevat kysymykset ovat otsikon alla omana ryhmänä
- kysymykset on numeroitu juoksevasti
- avoimien kysymysten vastauksille on riittävästi tilaa
- lomakkeessa tai liitteenä selkeät vastausohjeet.

Tehtävä


1. Kommentoi kolmea opiskelijakavereidesi tekemää saatekirjettä ja lomaketta
    opiskeluviikolla 4.
2. Korjaa saatekirjeesi ja kyselylomakkeesi kommenttien pohjalta viikolla 4.

Opettaja kommentoi jokaisen opiskelijan/parin kyselylomaketta.