Kyselylomake
Kysymyslomake toimii tiedonkeruuvälineenä.
Tiedon keruun onnistuminen on perusta ja edellytys
luotettavien tutkimustulosten saannille. Voit alkaa
suunnittelemaan kyselylomaketta kun olet yksilöinyt
tutkittavat asiat.
Lomakkeen laadinta
koostuu
- kysymysten muotoilusta
- lomakkeen testaamisesta
- lomakkeen lopullisesta muotoilusta
Kysymysten ja lomakkeen
laatimisen vaiheet:
1. tutkimuksen tavoitteiden täsmentäminen
2. tutkittavien asioiden nimeäminen
3. lomakkeen rakenteen suunnitteleminen
4. kysymysten muotoileminen
5. kysymysten testaaminen
6. lomakkeen korjaaminen
7. kenttätyön toteuttaminen.
Lomakkeen rakenteen
suunnitteleminen
Lomakkeen rakenteen suunnittelussa päätetään,
tutkitaanko asioita vapaamuotoisesti vai standardoidusti.
Vapaamuotoisessa haastattelussa kysymyksiä ei täsmennetä
ennakolta lopulliseen muotoonsa. Vapaamuotoisen haastattelun
avulla saadaan paljon hyödyllistä, mutta
jäsentymätöntä ja vaikeasti käsiteltävää tietoa.
Standardoidussa haastattelussa tai kyselyssä kysymykset
sekä nimetään että muotoillaan tarkasti jo etukäteen.
Kysymykset esitetään samalla tavalla ja samassa
järjestyksessä jokaiselle haastateltavalle. Näin saadut
tulokset ovat vertailukelpoisia ja luotettavia.
Kysymysten luonne ja tehtävät vaikuttavat
kysymysten järjestykseen lomakkeella. Helpot kysymykset
ovat ensimmäisenä ja arkaluontoiset kysymykset sijoitetaan
yleensä lomakkeen loppuun. Arkaluontoisia kysymyksiä ovat
esimerkiksi intiimit asiat, raha-asiat ja vastaajan
taustatiedot.
Kysymysten muotoileminen
Kysymysten muotoilu on tärkeä vaihe lomakkeen
suunnittelussa. Yhtä sanaa muuttamalla muuttuu yleensä
koko kysymyksen sisältö ja siten myös vastaukset.
Kysymykset tulee muotoilla tarkasti varmistaen, että
sisältö vastaa sitä asiaa, mitä halutaan kysyä.
Kysymykset voivat olla strukturoituja eli
määrämuotoisia tai avoimia kysymyksiä.
Strukturoituja kysymyksiä käytetään kun halutaan
mitata
- tuote- ja yrityskuvaa
- mielipiteitä ja asenteita
- ostomotiiveja ja ostotapoja.
Kun laadit vastausvaihtoehtoja
sinun tulee ottaa huomioon seuraavat seikat
- vaihtoehtoja ei saa olla liikaa
- vaihtoehdot eivät saa olla keskenään päälekäin
- pyydä vastausta vain yhteen asiaan kerrallaan
- anna vastaajalle mahdollisuus vastata "ei osaa
sanoa" tai "muu"/"muu, mikä?"
Avoimet kysymykset voidaan
jakaa seuraavasti käyttötavan mukaan
- rajaamattomat avoimet kysymykset, joita käytetään
spontaaneissa mielipidetiedusteluissa, esim.
"mitä mieltä olette yrityksen Y mainonnasta?"
- autettuja avoimia kysymyksiä käytetään
mielipidetiedusteluissa ja muistamis- tai tuntemistason
tutkimuksissa, esim. "mitä mieltä olette
viimeisimmästä yrityksen Y automainoksesta?"
- suunnattujen avoimien kysymysten avulla mitataan
mielipiteitä ja arvostuksia, esim. "mitä hyvää
olette huomanneet yrityksen Y
ympäristömarkkinoinnissa?"
Asteikkomenetelmä
Mielipiteitä ja asenteita voidaan selvittää
käyttämällä erilaisia asteikkomenetelmiä
Käytetyimmät asteikkomenetelmät ovat
- nominaali- eli laatueroasteikko
- ordinaali- eli järjestysasteikko
- intervalli- eli välimatka-asteikko
Asteikot voivat olla
- sanallisia
- numeerisia
- graafisia
Nominaali- eli laatueroasteikko
Nominaaliasteikko on alkeellisin, mutta paljon käytetty
asteikko. Nominaaliasteikollisessa mittauksessa saadaan
selville samanlaisuus tai erilaisuus, mutta ei niiden
paremmuutta. Vastaajat voidaan luokitella esim. sukupuolen,
iän tai ammattiluokituksen mukaan. Aineiston tunnusluja
ovat moodi ja prosenttiluvut.
Ordinaali- eli järjestysasteikko
Ordinaaliasteikolla tutkittavat asiat saadaan
paremmuusjärjestykseen, mutta eroja suuruutta ei pystytä
mittaamaan. Aineiston tunnuslukuja ovat moodi,
prosenttiluvut ja mediaani.
Intervalli- eli välimatka-asteikko
Asteikko mittaa mieluisuusjärjestyksen, paremmuuden,
suuruuden tai eron toiseen verrattuna. Asteikon avulla
voidaan selvittää esimerkiksi kuinka paljon paremmaksi
jotin tuote tai yritys koetaan toiseen verrattuna.
Välimatka-asteikot voivat olla verbaalisia, graafisia tai
numeerisia. Tunnuslukuina voidaan käyttää moodia,
mediaania, prosenttilukuja ja keskiarvoja.
Kysymysten testaaminen
Lomake tulee testata aina ennen kenttätyön
aloittamista kohdejoukon edustajilla. Koehaastatteluja
voidaan tehdä viidestä viiteenkymmeneen
haastatteluun.
Koehaastattelun avulla pyritään selvittämään
- kattaako haastattelu tutkittavana olevan asian
- pystyvätkö haastateltavat antamaan vastaukset
kysymyksiin
- onko kysymyksissä epäselviä tai moniselitteisiä
käsitteitä
- mittaavatko kysymykset sitä asiaa kuin on aiottu
- toimiiko vastausvaihtoehtojen sisältö
- onko kysymysten järjestys looginen
- puuttuko jokin oleellinen kysymys tai vastausvaihtoehto
- miten kauan vastaaminen kestää ja kuinka raskas
haastattelu on
Lomakkeen korjaaminen
Lomakkeen testaamisen jälkeen voidaan lomakkeen
rakenteeseen, yksittäisiin kysymyksiin,
vastausvaihtoehtoihin ja kysymysten järjestykseen tehdä
vielä muutoksia. Muistathan, että lomakkeen ulkonäöllä
on myös merkitystä. Vastaaja kiinnittää huomiota tekstin
asetteluun ja silmäiltävyyteen. Lomake ei saa olla liian
pitkä!
Vinkkejä kyselylomakkeen viimeistelyyn
- lomake ei saa olla täyteen ahdettu
- tarkista kielen ymmärrettävyys
- samaa aihetta koskevat kysymykset ovat otsikon alla omana
ryhmänä
- kysymykset on numeroitu juoksevasti
- avoimien kysymysten vastauksille on riittävästi tilaa
- lomakkeessa tai liitteenä selkeät vastausohjeet.
Tehtävä
1. Kommentoi kolmea opiskelijakavereidesi tekemää
saatekirjettä ja lomaketta
opiskeluviikolla 4.
2. Korjaa saatekirjeesi ja kyselylomakkeesi kommenttien
pohjalta viikolla 4.
Opettaja kommentoi jokaisen opiskelijan/parin kyselylomaketta.
|