4. Internet ja LAN

Tässä osiossa katsotaan minkälaisista palikoista ja LAN ja Internet rakentuvat ja missä kulkee näiden kahden verkon raja, jos sitä enää edes on.

4.1 LANin osat

Kuvittelemme seuraavassa, että rakennamme LANin kolmikerroksiseen rakennukseen, jossa kahdessa ylimmässä kerroksessa on kaksi huonetta ja alhaalla erillinen kellarikerros (ks. kuva alla).

Kuva 74. LAN-verkon mahdollisia rakenteita.

Kun rakennusta kaapeloidaan, siihen asennetaan yleensä ns. yleiskaapelointi, jonka avulla kaikki tarvittavat tilat saadaan verkotettua. Yllä olevassa kuvassa yleiskaapelointia ei ole merkitty, vaan kuvassa on keskitytty erityyppisiin LANista löytyviin ratkaisuihin.

Huone yksi kuvaa vanhakantaista ohut-Ethernet -verkkoa, joka on toteutettu vertaisverkkona. Liitintyyppinä ovat BNC, t-liittimet ja terminaattorit. Verkosta ei ole yhteyttä muualle rakennukseen.

Huoneessa kaksi on koneet on yhdistetty hubin ja kytkimen avulla kerrosjakamoon. Itse asiassa hubi on kuvassa täysin turha, sillä nykyaikana vastaava verkko rakennettaisiin suoraan kytkimen kautta (vrt huone 3.). Toki hubikin on mm. kotiverkossa käyttökelpoinen laite.

Huoneessa kolme on nykyaikainen kytkinpohjainen verkko. Huoneessa sijaitsee myös lähiverkon palvelin, jonka kaapeloinnissa todennäköisesti käytettäisiin esim. gigabitin Ethernetiä ja kenties useampaakin verkkokorttia käyttötarkoituksesta riippuen. Itse asiassa olisi järkevää, että talossa olisi erillinen palvelinhuone ja eri useita palvelimia eri tarkoituksiin.

Huone neljä on toteutettu WLAN-tekniikalla eli langattomasti. Tosin tässäkin huoneessa on yleiskaapelointiin liitetty kytkin, johon WLAN-tukiasema kytketään. WLAN-verkkojen suosio lähiverkoissa on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa.

Kuvan kerrosjakamoissa kunkin kerroksen koneet kootaan yhteen ns. ristikytkentään. Kerrosjakamo ei tarkoita sitä, että jokaisessa kerroksessa olisi oltava oma kerrosjakamo.

Yhteys ulkomaailmaan toteutetaan tässä tapauksessa talojakamon kautta. Reitittimen avulla liikenne ohjataan lähiverkosta (palomuurin kautta) ISP:een järjestelmiin: alueverkkoon. ISP tulee sanoista Internet Service Provider eli Internet-yhteyden tarjoaja. Oulun seudulla ISP:nä saattaisi olla vaikkapa Oulun Puhelin.

Palomuuri on siis systeemi, mikä kommunikoi LAN ja WANin välissä eli kontrolloi dataliikenteen näiden kahden verkon (viime kädessä Internetin) välillä.

4.2 Alueverkko

Kuva 75. Alueverkkoja on ympäri Suomea.

Kun tietyn alueen lähiverkon kootaan yhteen, niin voidaan puhua alueverkosta. Etenkin "isoissa" kaupungeissa, kuten Oulussa, alueverkon on rakentanut yleensä alueen toiminut puhelinyhtiö. Niinpä tämän puhelinyhtiön tehtävä on tässä tapauksessa huolehtia alueverkon toimivuudesta ja kytkeä alueen lähiverkot alueverkon kautta Suomen runkoverkkoon.

Yllä olevassa kuvassa punertava ympyrä kuvaa Oulun alueverkkoa. Vihreät ympyrät puolestaan kuvaavat esimerkinomaisesti muita alueverkkoja.
 

4.3. Runkoverkko

Kuva 75. Suomessa toimiva runkoverkosta kokoaa yhdistää alueverkkoja. Liikennöinti Suomesta ulospäin hoidetaan keskitetyistä pisteistä etelä-Suomesta.

Alueverkot liitetään lopulta suomalaisiin runkoverkkoihin, jossa operoi useita eri yrityksiä. Operoivat yritykset löydät FIXICin sivuilta www.ficix.fi.

 

Kuva 76. Esimerkki EUnetin Finlandin ylläpitämästä Suomen runkoverkosta. Liikenteen varmistamiseksi runkoverkko on varmennettu vaihtoehtoisilla reitityksillä.

Suomen runkoverkosta on yhdysliikenne muualle maailmaan. Yhdysliikenne järjestetään tällä hetkellä kahdella ATM kytkimellä I Kytkimistä toinen sijaitsee Espoon Otaniemessä (FICIX-1) ja toinen Helsingin Pasilassa (FICIX-2).

 

4.4. Internet

Kun jatkamme matkaa LANista alueverkon ja Suomen runkoverkon kautta eteenpäin, niin pääsemme eurooppalaisiin runkoverkkoihin ja sieltä edelleen maanosien väliseen runkoverkostoon (vrt. kuva 77.)

 

Kuva 77. Esimerkiksi EUnet Finlandin IP-yhteyksien perusta on oma kansainvälinen runkoverkko. Rengasmaisen runkoverkon kansainväliset yhdyspisteet sijaitsevat Helsingissä, Tukholmassa, Lontoossa ja Frankfurtissa.

Kun puhumme käsitteestä Internet, tarkoitamme verkkojen verkkoa eli koko maailmanlaajuista verkkoa, joka käyttää yhteyksiinsä Internet-tekniikkaa. Jotta verkot ja verkoissa olevat laitteet voisivat keskustella keskenään, niillä täytyy olla yhteinen protokolla, jonka kautta ne pystyvät kommunikoimaan. Protokolla on siis kaikkien Internetiin kytkettyjen laitteiden yhteinen kieli, mitä ilman kommunikointi olisi epästandardia ja maailmanlaajuisessa mielessä mahdotonta. Yhteisenä kielenä Internetissä on ns. TCP/IP-protokollaperhe (josta lisää verkkokurssien osiossa 5.)

 
Kuva 78. Internet on verkkojen verkko, joka yhdistää koko maapallon TCP/IP:tä käyttävät laitteet toisiinsa. Onpa jopa väläytelty, että Internet ulotettaisiin muillekin planeetoille, joten jatkossa www-palvelin saattaa sijaita vaikkapa Marsissa.

Lähiverkkojen ja Internetin yhdistäminen on kaiken kaikkiaan suuri haaste eikä vähiten tietoturvan kannalta. Maailmanlaajuinen verkko on avoin kaikille mahdollisille tuhoille, jolloin lähiverkojen ylläpitäjän on verkon tilan suhteen jatkuvassa valvetilassa. Ongelmia aiheuttavat ennen muuta verkon varsinaiset käyttäjät, jotka saattavat kopioida vaikkapa työpaikan koneelle (tietämättään) hakkerien jättämiä ansoja tms. verkkoa tuhoavia ohjelmia. Tämän estämiseksi kunkin yrityksen pitäisikin luoda itselleen yrityskohtainen tietoturvapolitiikka, johon kaikkien työntekijöiden on sitouduttava.

Oman ongelmansa aiheuttavat kotoa työpaikalle vedettävät etäyhteydet tai LAN to LAN -tyyppiset ratkaisut, jossa kaksi lähiverkkoa yhdistetään Internetin kautta toisiinsa. Ja kun tähän lisätään vielä langattoman viestiliikenteen integroiminen Internetiin, niin verkon ylläpitäjille ja niiden kehittäjille edessä pelkkää työtä ja työtä.
 

4.5 Internetin organisaatiot

Tämä osio päivittyy 16.2. 2003. Alä tee osiota aiemmin!

Alunperin internet oli yliopistojen, tutkimuslaitosten ja Yhdysvaltain armeijan verkko. Kaikki kehitystyö tehtiin yhteistyössä eri tahojen kesken. Kun internet sittemmin alkoi kasvaa, oli tarvetta perustaa vapaaehtoisorganisaatioita kehitystyötä ohjaamaan. Nykyisin näitä organisaatioita on kokonainen nippu, joista seuraavassa esitellään tärkeimmät.

Internetin pääorganisaatioista voitaisiin tehdä seuraavanlainen kaavio:

Internetin organisaatiokaavio.

Jatkossa esiteltävien järjestöjen lisäksi toimii koko joukko organisaatioita, jotka hallitsevat esimerkiksi jotakin tiettyä osaa Internetistä, mutta näihin ei tässä puututa.


4.5.1 Internet Society

Kut Internetin katto-organisaatioksi on vuonna 1992 perustettu Internet Society (ISOC, www.isoc.org). Oman määritelmänsä mukaan ISOC on: "Epäkaupallinen, valtioista riippumaton, kansainvälinen ja ammattimainen jäsenyhdistys. Se keskittyy standardeihin, koulutukseen ja internetin käyttöön liittyviin seikkoihin."

ISOCiIIa on satoja organisaatio­ ja tuhansia henkilöjäseniä.

ISOCin johdossa on Board of Trustees eli eräänlainen hallitus. Se koostuu maksimissaan 20 henkilöjäsenestä, joista jokainen valitaan kolmen vuoden virkakaudelle siten, että joka vuosi eroamisvuoroisia on noin kolmannes kaikista jäsenistä.

ISOCin välittömään alaisuuteen kuuluu IAB, jonka alaisuuteen kuuluvat edelleen IETF ja IRTF (näistä lisää jäöjempänä).


4.5.2 Internet Architecture Board (IAB)

IAB (vrt. www.iab.com) keskittyy internetin kehityksen tekniseen puoleen. Se käsittää 13 äänioikeutettua ja kolme muuta jäsentä. IAB:n äänioikeutetut jäsenet valitsee IETF:n sisältä määrätty valintalautakunta kaksivuotiskaudeksi kerrallaan. IAB:ta johtaa IAB:n hallituksen kaksivuotiskaudeksi valitsema puheenjohtaja. IAB:llä on seuraavia tehtäviä:

IAB:llä on kaksi alajärjestöä:

1) Internet Engineering Task Forve (IETF)
2) Internet Research Task Force (IRTF)

Kaikki IAB:n päätökset ovat julkisia. Ne, samoin kuin tekniset dokumentit eli standardit ja FYIa (For Your In­formation), julkaistaan dokumenttisarjoissa. Lisäksi informaatiota annetaan kuukausiraporteissa. IAB:n löytää verkosta osoitteesta: http://www iab.org/iab.

4.5.3 Internet Research Task Force (IRTF)

IRTF on IAB:n työrukkanen pitkän tähtäimen tutkimuksen suorittamiseen. Siinä, missä sisarjärjestö IETF keskittyy tämän päivän haasteisiin vastaamiseen, tutkitaan IRTF.ssä miten Internet toimii ensi vuosituhannella ja millaisia tekniikoita siellä tarvitaan. IRTF:n johdossa toimii IRSG (Internet Research Steering Group), jonka muodostavat kunkin tutkimusryhmän vetäjä ja IAB:n nimittämä puheenjohtaja.

Tutkimusryhmiä ovat mm.:

IRTF:n kotisivut löytyvät osoitteesta: www.irtf.org


4.5.4 Internet Engineering Task Force (IETF)

Näkyvin Internetin teknistä kehitystyötä tekevistä elimistä on IETF (www.ietf.org). Sen päätösvaltaa käyttää Internet Engineering Steering Group (IESG), joka koostuu puheenjohtajasta ja kahdeksasta eri osa-alueen johtajasta. Osa-alueet jakautuvat työryhmiin.

Työrvhmiä perustetaan tarpeen mukaan. Esimerkiksi yksittäinen henkilö, yritys ja muu organisaatio voi keksiä uuden tekniikan, jonka uskoo tuovan lisäarvoa Internetiin tai siihen liittyviin mekanismeihin. Tekniikasta kirjoitettu luonnos toimitetaan IETF:ään, jossa IESG tutkii sitä. Jos tekniikka näyttää toimivalta, voidaan perustaa työryhmä pohtimaan asiaa eteenpäin tai toisena vaihtoehtona se voidaan julkistaa luonnoksena ja sen testaamiseen ja tutkimiseen voi osallistua kuka tahansa.

Työryhmä voidaan perustaa myös, jos IAB:ssä tai IESG:ssä nähdään jokin asia ongelmalliseksi tai tulee esimerkiksi jokin uusi tekniikka, joka vaatii sopeutumista vanhalta tekniikalta. Tällöin työryhmän tehtävänä on luoda tekniikan käyttöä koskevat suuntaviivat. Työryhmä toimii pääasiassa sähköpostitse. Postituslistoille saa liittyä kuka tahansa. Liittymisohjeet löytyvät IETF:n kotisivuilta. Sähköpostitse tapahtuvan kommunikoinnin lisäksi IETF pitää kolme kertaa vuodessa tapaamisia, jotka kestävät muutaman päivän. Tällöin vapaaehtoista kehitystyötä tekevillä on mahdollisuus tavata toisiaan ja väitellä erilaisten teknisten ratkaisujen paremmuudesta.

IETF:n tärkein ulospäin näkyvä saavutus ovat Internet­standardit ja muut asiakirjat, jotka kulkevat nimellä RFC (Request For Comments). RFC-sarjassa julkaistaan toki muidenkin elinten, kuten IAB:n ja ISOC:n tuottamia dokumentteja. Jokainen RFC saa juoksevan numeron. Ensimmäinen julkistettiin vuonna 1969 ja niitä on tuhansia.. Lähes kaikki RFC:t ovat saatavilla ASCII-muotoisena. Niitä saa imuroitua esimerkiksi FTP-tiedostonsiirtoprotokollaa käyttämällä osoitteesta: ftp:/nic.funet.fi/pub/mirrors/nic.nordu.net/rfc tai suoraan IETF:n sivulta.


4.5.5. Internet Assigned Numbers Association (IANA)

IANA on varmastikin yksi tärkeimmistä organisaatioista internetissä. Ilman sen ylläpitämää numerotietoutta koko Internetin osoiteavaruus olisi sekaisin, sähköpostin liitetiedostot koodautuisivat väärin, IP-optioita ei osattaisi tulkita ja internetin nimipalvelimien tietueet muuttuisivat siansaksaksi. Aivan näin surkeasti ei ehkä kävisi, mutta internetiä vakavammin tutkivan kannattaa suunnata selaimensa IANAn sivuille.

Aiemmin IANA toimi oikeastaan IAB:n oheistoimintona. Kesällä 1998 se kuitenkin perustettiin uudestaan omaksi organisaatiokseen, jonka johdossa on kansainvälinen hallitus. IANAn tehtävänkuva tarkennettiin samalla. Nykyisin sen tärkeimmät tehtävät ovat:

1) IP-osoiteavaruuden ylläpito niin nykyisen kuin tulevankin protokollaversion osalta.
2) Valvoa domain-nimiavaruutta ja delegoida siihen liittyviä tehtäviä muille organisaatioille.
3) Lisätä domain-nimiavaruuteen uusia päätasoja tarvittaessa.
4) Ylläpitää listaa kaikista eri protokolliin ja tekniikoihin liittyvistä numeroista ja niiden selitteistä.
5) Kerätä yhteen erilliseksi dokumentiksi Internetin eri organisaatioiden toiminta tiettyinä ajanjaksoina.

IANAn työtä pitkään tehnyt John Postel kuoli syksyllä 1998. Tämän johdosta jatkossa IANA tulee toimimaan ICANN-nimisenä (The Internet Corporation for Assigned Names & Numbers)


4.5.6 World Wide Web Consortium (W3C)

Viimeinen suurista Internet-organisaatioista on WWW- maailmaan liittyviä asioita määrittelevä W3C (www.w3c.org). Organisaatio perustettiin vuonna 1994 ja sen johdossa toimii WWW:n isä, Tim Berners­Lee. W3C on muuten melko lailla IETF:n näköinen organisaatio ja sen toimintakin on samanlaista, mutta siinä missä IETF:ssä tutkitaan kaikkia Internetin ja TCP/IP:n osa-alueita, W3C:ssä mietitään ainoastaan WWW:hen liittyviä tekniikoita.

W3C:n tehtäviin kuuluu seuraavanlaisia asioita:

1) Teknisten määrittelyjen kehittäminen esimerkiksi HTTP-protokollan tai HTML-kielen osalta.
2) Kaikkien WWW:hen liittyvien määrittelyjen arkistona toimiminen.
3) Uusien määrittelyiden implementointi.
4) Esimerkkisovellusten tekeminen ja esittely uuden tekniikan airueina
.

4.5.6 Kuinka RFC syntyy?

Jokainen RFC ei ole standardi. Tämä on syytä pitää mielessä, sillä vaikka se onkin hyvän kauppatavan vastaista, mainostavat ohjelma- ja laitevalmistajat tuotteittaan sloganeilla "RFC 1234 mukainen". Käytännössä RFC 1234 voi olla vaikkapa informatiivinen dokumentti, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen standardin kanssa.

RFC-dokumentit jaetaan kahteen eri luokkaan. Luokat ovat karkeasti suomennettuina standardointipolulla olevat ja ei-standardointipolulla olevat (Standards Track ja Non­standards Track). Ne RFC-dokumentit, jotka ovat hyväksyttyjä, voimassa olevia standardeja, julkaistaan viejä erillisessä STD- (standardi-) sarjassa. Vastaavasti erillisiä sarjoja on myös FYI-dokumenteijle (For Your Information) ja BCP-dokumenteille (Best Current Practises).

Lähes kaikki teknisiä määrittelyjä koskevat RFC-dokumentit aloittavat elämänsä luonnoksina (Internet­Draft). Tällainen dokumentti sijoitetaan omaan luonnosdokumenttisarjaansa. Jos dokumentti julkistetaan myöhemmin RFC-dokumenttina tai IESG ei suosittele sen siirtämistä edelleen standardointipolulle kuuden kuukauden kuluessa sen viimeisimmästä muutoksesta, luonnos lakkaa olemasta, eli se poistetaan luonnosdokumenttisarjasta.

Keskeisiä internetin toimijoita linkkipakettina:


4.6. Internetin palvelut

Internetiä voi lähestyä kahdelta eri suunnalta: teknisesti tai palveluiden kautta. Tekninen lähestyminen edellyttää TCP/IP:n tuntemusta, kun taas palvelut keskittyvät arkipäiväisempiin asioihin, jotka ovat ainakin osittain meille kaikille tuttuja (www-sivut, sähköposti). Seuraavassa käydään läpi muutamia internetin perusasioita.

1. Mikä on Internet?
2. Mitä ovat Internetin peruspalvelut?
3. Miten Internetiin pääsee?
4. Mitkä ovat Internet-käytön vaatimukset?
5. Millainen tietoturva Internetissä on?
6. Mitä Internetin kaupallinen käyttö on?
7. Mihin Internet-palveluita käytetään?


1. Mikä on Internet?

Internet on maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko, joka koostuu lukemattomista toisiinsa liitetyistä julkisista ja yksityisistä verkoista. Näissä verkoissa liikennöidään käyttäen TCP/IP- protokollaa. Alunperin verkon perusprotokollat ja -palvelut on kehitetty Yhdysvaltain puolustusministeriön ja yliopistojen tarpeisiin. 1980-luvulla Internet levisi nopeasti korkeakoulumaailmaa kansainvälisesti yhdistäväksi tietoverkoksi ja esimerkiksi Suomen yliopistoverkko FUNET (Finnish University NETwork) on ollut osa Internetiä jo 1980-luvun puolivälistä lähtien. Julkisin varoin rahoitettujen yliopistoverkkojen käyttö on ollut sallittua vain opetus- ja tutkimustarkoituksiin ja verkkoon liittyminen on periaatteessa ollut mahdollista vain tällaista toimintaa harjoittaville organisaatioille.

Yliopistojen tarjoamien palveluiden lisäksi Internetiin on tullut kaupallisten yritysten ja erilaisten muiden eturyhmittymien tarjoamia palveluja, minkä vuoksi Internet kaupallistuu todella nopeasti. Kaupallistumisen taustalla on käytännön läheiset syyt: Internet on jo tällä hetkellä helpoin ja nopein tapa kommunikoida dataverkoissa kansainvälisesti sopimatta erikseen palveluntarjoajien kanssa yhteyksistä. Kommunikoinnin välineinä voivat olla: sähköposti, erilaiset keskustelufoorumit, multimediapalvelut, tiedosto- ja tietopalvelut.


2. Mitä ovat Internetin peruspalvelut?

Tietoliikenteen peruspalvelut, kuten sähköposti ja tiedostonsiirto, kulkevat Internet-maailmassa käsi kädessä. Yhteisten sovellusten vuoksi on ollut helppo toteuttaa palveluita, jotka ovat kaikkien Internetiin liitettyjen käyttäjien saatavilla lähes riippumatta siitä, millaisia tietokoneita käytetään tai millaisilla yhteyksillä verkkoon liitytään.

WWW (World Wide Web) on maailmanlaajuinen hypermediadokumentteja sisältävien palvelimien verkosto, jonka dokumentteja voi selata helppokäyttöisillä graafisilla asiakasohjelmilla. WWW on keskeisesti vaikuttanut siihen, että Internetin käyttö on kasvanut voimakkaasti. Suuri osa Internetin kaupallisesta tarjonnasta on saatavilla juuri WWW-palvelun kautta. Käytettävät protokollat ovat HTTP (HyperText Transfer Protocol) ja HTML (Hypertext Markup Language).

Internetin valtavan tietomassan hallintaan ja oikean tiedon löytämisen helpottamiseksi on kehitetty erilaisia työkaluja (Archie, Veronica, WAIS (Wide Area Information Server)).

Sähköpostilla voidaan lähettää viestejä ja valmiita tiedostoja kenelle tahansa, jolla on Internet-sähköpostiosoite. Posti kulkee myös Internetin ulkopuolelle esimerkiksi X.400- sanomanvälitysverkkoihin. Lisäksi on mahdollista liittyä erilaisille postituslistoille, joille osoitetut viestit jaellaan kaikille kyseisen postituslistan jäsenille. MIME (Multi-purpose Internet Mail Extensions) -standardin mukaisissa sähköpostisanomissa voi olla mukana tekstin ohella kuvia, ääntä, videokuvaa tai tietokoneohjelmia.

FTP-tiedostonsiirtopalvelulla (File transfer protocol) voidaan kahden koneen välillä siirtää sekä merkkimuotoisia että binääritiedostoja. FTP:n hyvänä ominaisuutena on järjestelmäriippumattomuus, joten tiedostojen siirto onnistuu paljonkin toisistaan poikkeavien järjestelmien välillä.

News-palvelut käsittää tuhansia aihepiireittäin lajiteltuja uutis- tai keskusteluryhmiä, joita Internet-käyttäjät voivat seurata ja osallistua myös itse niillä käytävään keskusteluun. Keskusteluryhmät voivat olla maailmanlaajuisia, joten niihin osallistuvat niin alansa asiantuntijat, kuin harrastajatkin. Aihepiirejä on laidasta laitaan kaikilta elämänalueilta.

IRC (Internet Relay Chat) on lähinnä viihdepalvelu, jossa ryhmä käyttäjiä keskustelevat keskenään tekstimuotoisten viestien avulla. Toiminta on Interaktiivista eli käyttäjät ovat verkossa samanaikaisesti.

Telnet-palvelulla saadaan aikaan etäpääteyhteys verkon yli toiseen tietokoneeseen.


3. Miten Internetiin pääsee?

Internet-yhteyden luominen on helppoa ja vaivatonta. Voit tehdä Internet-palvelusopimuksen ja saada käyttöösi tietoverkkopalvelut, kuten mahdollisuuden WWW-selailuun ja sähköpostin käyttöön. Internetin kokeilukin on tehty helpoksi, sillä useat operaattorit tarjoavat tunnuksettomia soittosarjanumeroita, jotka eivät velvoita palvelusopimuksen tekemiseen, mutta antavat mahdollisuuden kokeilla Web-selailua tiettyyn minuuttihintaan. Tänä päivänä Internetiin liitytään yhä useammin kiinteään kuukausimaksuun perustuvat laajakaistayhteyden kautta (mm. ADSL, VDSL)


4. Mitkä ovat Internet-käytön vaatimukset?

Internetin käytön perusvaatimuksena on tietokone tai muu päätelaite, nykyään monilla tasku- tai kämmenkokoisilla laitteillakin pääsee nettiin. Puhelinverkon välityksellä käytettävä Internet-palvelu vaatii toimiakseen myös yhteyden muodostavan laitteen eli modeemin, Isdn-päätelaitteen tai esim. (x)DSL-modeemin.

Yrityksien tarpeet vaihtelevat suuresti ja laitteisto on myös suunniteltava sen mukaisesti. Yritysten tarpeiden kasvaessa muodostuu yritykseen tietokoneiden muodostama verkko ja verkonhallintaan tarvittavia laitteita voivat olla esimerkiksi reitittimet, keskittimet tai palvelimet. Tiedonsiirtokapasiteettia voidaan puolestaan kasvattaa kiinteän yhteyden avulla.

Internetin käyttö edellyttää myös sopivaa ohjelmistoa, joka käynnistetään yhteyden muodostuttua. Tärkeimmät ohjelmat ovat WWW-selain sekä sähköpostiohjelma. Lisäksi voidaan hankkia muitakin Internet-käyttöä avustavia ohjelmia, kuten Ftp- tai News-ohjelmia. Internet-operaattorit tarjoavat useimmiten asiakkailleen näitä ohjelmia, mutta asiakkaan on myös mahdollisuus hankkia niin sanottuja freeware-tuotteita (ei-kaupallisia tuotteita) esimerkiksi Internetin välityksellä tiedostopalvelimilta.


5. Millainen tietoturva Internetissä on?

Internetin käytössä on huomioitava, että se on avoin tietoverkko ja sen käyttäminen ei välttämättä sovellu kaikkeen yrityksen tiedonsiirtoon. Tiedon hukkuminen tai sen joutuminen vääriin käsiin on siis mahdollista. Yritysasiakkaiden tietoturvaa voidaan parantaa reitittimien suodatuslistoilla tai yrityksien omilla palomuureilla.


6. Mitä Internetin kaupallinen käyttö on?

Internetin käytön nopea kasvu ja yritysten siirtyminen Internetiin on avannut mahdollisuuden Internetin kaupalliseen käyttöön. Internet koetaan siis myös eräänlaisena kauppapaikkana, jossa yritykset voivat esitellä tuotteitaan tai palveluitaan. Asiakkaille tarjotaan helppoa tapaa saada lisätietoa haluamistaan tuotteista tai palveluista ja usein niiden tilaaminen on myös vaivatonta. Internetin lukemattomat mahdollisuudet on siis havaittu myös kaupallisessa käytössä.


7. Mihin Internet-palveluita käytetään?

Yritykset ovat siirtyneet Internetin käyttöön tuoden asiakkailleen uusia palveluita sekä tietoa yrityksestä. WWW-sivujen käyttäminen on tapa näkyä ja tuoda yritystä esille internetin kautta. Monet kunnat ja kaupungit sekä oppilaitokset ovat myös havainneet tämän ja esittelevät itseään sujuvasti Internetissä. Yksityishenkilöiden innostus WWW-sivuja kohtaan on myös tuonut oman lisävärinsä Web-sivuille.

Sähköpostin käyttö on olennainen osa Internetin tarjoamia etuja eli viestien lähettäminen halutulle henkilölle on helppoa ja vaivatonta. Yrityksissä sähköpostin käyttäminen vähentää tarvittavien papereiden liikuttelua ja tekee tiedon siirtämisestä nopeaa sekä vaivatonta.

Internetin käyttö tiedonhakuun on yleistä, sillä sen sisältämä tiedon määrä on valtava eikä se ole maantieteellisesti rajoittunutta. Tiedonhakuun käytetään hakupalvelimia, joiden avulla haluttu tieto on mahdollista paikantaa. Tiedon oikeellisuutta on kuitenkin kritisoitu, sillä avoimessa tietoverkossa ei tiedon sisältöä valvota, vaan kaikilla on mahdollisuus tarjota haluamaansa informaatiota.

Edellä mainitut esimerkit olivat vain osa Internetin tarjoamista mahdollisuuksista. Internetin käyttö on siis hyvin monipuolista ja sen käyttötapoja on varmasti yhtä paljon kuin käyttäjiäkin.


Historian vaiheet

Netti on pullollaan erilaisia historiankuvauksia, mutta yksi mielenkiintoisesti toteutettu kuvaus löytyy osoitteesta http://www.nic.funet.fi/index/FUNET/history/internet/fi/ (aukeaa uuteen ikkunaan). Toinen lyhyesti internetin historiaa kuvaava opus löytyy täältä.

Niinpä: lue historiikki perusteellisesti läpi. Joudut tekemään sen pohjalta tehtävän 14. Huom! Lue erikseen kaikki vuosikymmenet ja pääsivulta erikseen WWW, Arpanet, TCP/IP jne.
 

Muutamia internetin palveluja yksityiskohtaisemmin
 

Käyttäytyminen tietoverkossa

Tutustu alla olevaan linkkiin ja sen kymmeneen käskyyn. Tänä päivänä tietoverkoissa liikkuu kaikenlaista tietoa, jota on helppo kopioida ja jopa varastaa. Jos toimit tietoisesti väärin, otat samalla riskin jäädä kiinni. Muista, että liikkuessasi verkoissa (palvelimilla) jätät lähes poikkeuksetta itsestäsi jäljet (ellet käytä jälkiä siivoavia ohjelmia).

Oppaita

IRC

IRC on eräs suosituimmista ajanviettomuodoista. Tutustu IRC:n historiaan ja ideaan alla olevien linkkien kautta.

- http://www.mirc.co.uk/translations/finnish.html - Mikä on...opas
- http://www.unessa.net/irc/ - IRC-opas
- http://www.nesu.org/~kpm/ircopas - IRC-opas

Uutisryhmät

Tutustu uutisryhmien ideaan alla olevien linkkien kautta. Viimeinen linkki aukeaa ehkä vain niille, joilla on kokemusta UNIX-käyttöjärjestelmistä, joten sen voi jättää tarvittaessa väliin.

- http://www.utu.fi/agricola/nyt/news.html - Mitä ovat?
- http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/index.html - J. Korpelan nyyssiopas
- http://www.hut.fi/atk/oppaat/news/tin/ - UNIXin Tin

FTP

FTP:n avulla voi ottaa yhteyden sellaiselle palvelimelle, jonne sinulla käyttäjätunnus ja salasana (esim. OKOLin opiskelijoilla palvelimelle okol.osakk.fi). Voit kokeilla kirjautumista myös palvelimelle ftp.funet.fi, joka on ns. anomyymi-palvelin eli siihen kirjautuessa ei tarvitse tunnusta (kirjautuessa valitaan ns. anynymous-tila).

FTP-ohjelma voit kopioida itselleni mm. Mikrobitin sivulta. Samalla sivulla on myös ohjelman asennus- ja käyttöoppaat. Katso http://www.mbnet.fi/jutut/perusohjelmat/ftp.html (valitse esim. WS_FTP Pro 8.02
tai WS_FTP LE 6)
 

Internetin hakupalveluita

Tutustu tarvittaessa ja katso mitä eroja niistä löytyy. Jos haluat oppia oikean hakutyylin, tutustu kunkin hakukoneen hakuohjeisiin!

Sanahakupalvelut

Aiheenmukaiset luettelot

Kartalliset tietopalvelut


Tutustu Internetin palveluihin myös alkutapaamisessa jaetun monistepaletin perusteella.
 

 

4.7. Internetin nimipalvelu

Tehtävät 13-15

Tehtävä 13. 10 pistettä

Kerro minkälaisia palveluita suomalaisissa runkoverkoissa operoivat yritykset (www.ficix.fi) tarjoavat yrityksille ja kuluttajille. Vastaukseksi riittää lista palveluista. Erittele vastauksessa yrityksille ja kuluttajille suunnatut palvelut

Tehtävä 14. 12 pistettä

a) Mihin ns. Internet2-projekti tähtäsi Internetin kehityksessä? (2 p.)

b) Minä vuonna Internetin voidaan katsoa syntyneen ja mitä nimeä Internetistä tuossa vaiheessa käytettiin? (2 p.)

c) Milloin Internetin kehityksen kannalta tärkeää järjestö Internet Engineering Task Force (IETF) perustettiin? Ota selvää organisaation kotisivulta mitä organisaatio tekee? (4 p.)

d) Vallitseeko Suomessa Internetin ennakkosensuuri? Mitä mieltä olet itse asiasta: pitäisikö Internetiä sensuroita? Perustele vastauksesi! (4 p.)

Tehtävä 15. 10 pistettä

Lue alkutapaamisessa jaettu monistepaketti ja kerro lyhyesti monistepinon mielenkiintoisimmasta artikkelista (mitä asioista siinä käsiteltiin).