2. DOS-käyttöjärjestelmän perusteita
DOS - Disk Operating System
Käyttöjärjestelmäksi kutsutaan ohjelmaa, joka sitoo yhteen tietokonejärjestelmän ja koneessa ajettavat ohjelmat. Käyttöjärjestelmän tärkeimpiä tehtäviä on ohjata tiedon tallentamista ja lukua ulkoiseen muistiin/ulkoisesta muistista. Se huolehtii koneeseen liitetyistä oheislaitteista, siinä ajettavista ohjelmista ja näiden kaikkien yhteistoiminnasta. Ts. käyttöjärjestelmää voidaan pitää tietokoneen sieluna, joka saa tietokoneen toimimaan.
Isoilla tietokoneilla on omia merkkikohtaisia käyttöjärjestelmiä, mutta myös UNIXin merkkipohjaisella käyttöjärjestelmällä on vahva asema erityisesti palvelimissa. UNIXin etuna on laitteistoriippumattomuus. PC-mikroissa MS-DOS (PC-DOS) käyttöjärjestelmä oli ennen Windowsin markkinoille tuloa ainut käyttöjärjestelmävaihtoehto.
Ensimmäiset DOS-versiot tulivat 1980-luvun alussa. Parin vuoden välein DOSsista tuli markkinoille uusia versioita ja syynä tähän versioiden uusiutumiseen oli tekniikan kehittyminen. Tuli uusia isompia kiintolevyjä ja levykekokoja, joita vanhat DOS- järjestelmät eivät osanneet käsitellä jne. Viimeisin varsinainen DOS-versio oli kesällä 1994 julkistettu MS-DOS 6.22.
Käyttöliittymänä on ollut 1980-luvun puolivälissä ilmestynyt Windows, joista tosin ensimmäiset versiot eivät saaneet suurta suosiota. Vasta kun Windows 3 julkistettiin 1990, alkoi Windowsin voittokulku.
Merkkipohjaiseen käyttöjärjestelmään siirtyminen
Windowsista (2000) päästään DOS-tilaan painamalla Käynnistä/Apuohjelmat/Komentorivi. Tai Käynnistä/Suorita/cmd
Ikkunan kokoa voi muuttaa näppäinyhdistelmällä Alt-Enter, jolloin on helpompi työskennellä merkkipohjaisessa ympäristössä.
Muita asetuksia voit muutella kun menet Komentorivi-ikkunan otsikkorivin päälle ja painat hiiren oikeaa painiketta. Kokeile valikon ominaisuuksia.
Komentotulkki on yleensä ensimmäinen ohjelma, joka käynnistyy, kun tietokone laitetaan päälle. Sen avulla käynnistetään muita ohjelmia, mutta myös suoritetaan joitakin yksinkertaisia tehtäviä, kuten tiedostojen järjestelyä. DOS -komentoja on yhteensä n. 120, mutta peruskäyttäjän ei tarvitse hallita niistä kuin kymmenkunta.
Komentotulkki perustuu komentokieleen, mikä tarkoittaa sitä, että sitä ohjataan erilaisilla tietyntyyppisillä komennoilla.
Nämä komennot kirjoitetaan kehotteen jälkeen. Kehote taas on ruudun vasemmassa laidassa oleva merkkijono, joka kertoo komentotulkin olevan valmiina ottamaan vastaan komentoja. DOS:ssa kehote (muotoa 'C:\>') kertoo ns. oletuslevyaseman eli sen levyaseman nimen, johon komennot ensisijaisesti kohdistuvat.
Oletuslevyasemaa voi vaihtaa kirjoittamalla uuden levyaseman nimen, kaksoispisteen ja painamalla <return>-näppäintä (kaikki DOS-komennot päätetään <return>-näppäimen painallukseen, ja sitä ei enää erikseen mainita)
Esimerkki oletuslevyaseman vaihdosta.
C:\>a: --> oletuslevyasemaksi tulee a:-asema ja kehote vaihtuu muotoon A:\>
a-levyasema on yleensä ns. korppuasema.
Muita levyasemia voi olla mm.
A: levykeaseman tunnus
B: jos koneessa on kaksi levykeasemaa, toisen tunnus on B:
C: aina oletuksena olevan (ja ainoan) kiintolevyn asematunnus
D: jos kiintolevyasemia on useita, on seuraava D:, jne
Seuraavat vapaat kirjaimet tulevat sitten CD- ja DVD-asemien tunnuksiksi.
Verkkolevyasemien tunnuksena on aina jokin aakkosten loppupäästä oleva kirjaintunnus, esim. K:
Peruskäyttäjä joutuu DOS:n kanssa tekemisiin lähinnä tiedostojen käsittelyn yhteydessä. Esim. vaikka käyttäisi tietokonetta vain tekstinkäsittelyyn, pitää tiedostoja joskus siirrellä, tuhota tai kopioida, ja tämä käy helpoiten käyttöjärjestelmän avulla ja komentotulkin välityksellä.
Tiedostojen nimeäminen DOS:ssa
Jokaisella tiedostolla on oltava nimi. DOS-käyttöjärjestelmässä tiedoston nimeämisessä on olemassa seuraavanlaisia sääntöjä.
Nimen perusosa saa olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja tunniste korkeintaan 3 merkkiä.
Tiedoton nimen voi kirjoittaa joko isoilla tai pienillä kirjaimilla. 'Teksti.txt' on sama kuin 'TEKsTi.tXt'.
Nimi voi sisältää vain seuraavia merkkejä: kirjaimet A-Z, numerot 0-9 ja erikoismerkit _, ^, $, ~, !, #, %, &, -, {, }, @, `, ' , ( ja ).
Nimi ei voi sisältää välilyöntejä, pilkkuja, takakenoviivoja (\) tai pisteitä (lo. perusosan ja jatkeen välissä olevaa pistettä).
Nimi ei saa olla sama kuin toisella tiedostolla tai alihakemistolla samassa hakemistossa.
Jokerimerkit/Korvausmerkit
Usein joudutaan käsittelemään useita tiedostoja, joilla on jotain yhteistä. Esim. joku voi nimetä kirjoittamansa kirjeet siten, että ne kaikki alkavat esim. sanalla Kirje ja loppuun tulee sitten vaikkapa päiväys numeroina. Esimerkiksi Wordillä tehdyt kirjeet olisivat silloin muotoa Kirje100103.doc, Kirje120303.doc, Kirje220503.doc, jne.
Jokerimerkki '*' (tähti, asterix) korvaa minkä tahansa jonon merkkejä. Merkintä '*.txt' tarkoittaa kaikkia niitä tiedostoja, joiden loppuosa on 'txt'. Jos em. henkilö haluaisi listata kaikki tekemänsä kirjeet (jotka sattuvat olemaan työhakemistossa), pitäisi komentaa dir Kirje*.*
Jokerimerkki '?' korvaa minkä tahansa merkin, siis maksimissaan vain yhden. '?????.doc' tarkoittaa siis kaikkia niitä tiedostoja, joiden nimen alkuosa on korkeintaan viisi merkkiä pitkä, ja loppuosa on 'doc'.
DOS:ssa hakemistot eritellään toisistaan '\'-merkein (takakenoviiva, backslash).
MS-DOS käyttöjärjestelmän hakemistorakenne on puumainen (kokeile tree-komentoa). Kussakin levy-yksikössä on päähakemisto, jossa on alihakemistoja ja tiedostoja. Alihakemistoissa voi olla myös tiedostoja ja edelleen alihakemistoja. Tasojen määrää ei ole rajoitettu. Windows X:ssä puhutaan hakemistojen sijaan kansioista.
Päähakemisto
Kaikki hakemistot kiinnittyvät johonkin edellisen tason hakemistoon, jonka alihakemistoja ne sitten ovat. Ylimpänä tässä järjestelmässä on pää- eli juurihakemisto. Siitä käytetään merkintänä kenoviivaa \ . Varmuudeksi sen eteen voidaan laittaa levyaseman tunnus, jolloin selviää, minkä levyaseman päähakemistoa tarkoitetaan.
Alihakemisto
Määritelmän mukaan alihakemistolla tarkoitetaan hakemistossa olevia hakemistoja. Kiintolevy voidaan jakaa hakemistoihin, nämä hakemistoihin ja niin edelleen.
Oheinen kuva esittää jonkin järjestelmän hakemistopuuta. Ylimpänä on päähakemisto, jonka alapuolella alihakemistot Bedriftw, Program ja Documents and Settings.
Polku
Haluttaessa viitata jossain toisessa hakemistossa olevaan tiedostoon, on kerrottava sen polku eli reittinimi. Reittinimeen tulevat tarpeelliset hakemistot ylhäältä (juuresta) alaspäin ja niiden nimet erotetaan kenoviivalla \. Viimeksi tulee itse tiedostonimi.
Esimerkiksi C:\OMAT\TEKSTIT\JUTTU.DOC
Tässä tapauksessa päähakemiston alapuolella on kansio OMAT ja sen alapuolella kansio TEKSTIT, jossa JUTTU.DOC niminen tiedosto sijaitsee.
Oletuspolku/saantipolku on asetettu järjestelmäasetuksissa ja se tulee voimaan kun tietokone käynnistetään. Nykyisen polkumäärityksen näkee komennolla PATH ja polkumääritystä voidaan myös muuttaa ko. käskyllä. Polkumäärityksellä kerrotaan järjestelmälle, mistä kaikista alihakemistoista tietoja/komentoja haetaan suoritukseen.
2.4 Käyttöjärjestelmäkäskyt/komennot
Joihinkin DOS-komentoihin voi liittää valitsimia, jotka ohjaavat komennon toimintaa tarkemmin. Valitsimet erotetaan komennosta '/'-viivalla, esim.
dir /p
Tulostaa hakemistolistauksen yksi sivu kerrallaan.
Sisäiset ja ulkoiset käskyt/komennot
Käyttöjärjestelmä tuntee eräitä käskyjä suoraan, ja jos se ei tunne annettua käskyä, olettaa sen ohjelmaksi ja alkaa hakea sitä levyltä järjestelmään kerrotun hakupolun osoittamista paikoista.
On olemassa siis sisäisiä käskyjä ja ulkoisia käskyjä eli apuohjelmia.
Esimerkiksi FORMAT käskyä käyttöjärjestelmä ei tunne, vaan etsii ulkoisesta muistista FORMAT nimistä ohjelmaa.
DIR puolestaan on sisäinen käsky, jonka mikro heti toteuttaa.
Jos käyttöjärjestelmä ei tunne käskyä eikä löydä levyltä vastaavaa ohjelmaa, tulee kuvaruudulle virheilmoitus BAD COMMAND OR FILE NAME
Käskyissä ja komennoissa voi olla myös valitsimia, joilla tarkennetaan ja ohjataan käskyn suoritusta.
Myös jokerimerkein voidaan ohjata käskyjen suoritusta.
Sisäiset käskyt
DIR Listaa oletushakemiston tiedostot
DIR /W Listaa tiedostot sarakkeittain
DIR /P Listaa tiedostot sivu kerrallaan
DIR /S Listaa myös alihakemistojen tiedostot
CLS Tyhjentää näyttöruudun
MD Luo hakemiston esim. MD [hakemiston nimi]
CD Siirtyminen toiseen hakemistoon
Esim. CD TEKSTIT Siirrytään oletushakemiston alapuolella olevaan TEKSTIT hakemistoon
CD .. Siirrytään ”isäntähakemistoon” eli oletushakemiston yläpuolella olevaan hakemistoon
CD \ Siirrytään päähakemistoon
RD Hakemiston poistaminen, hakemiston täytyy olla tyhjä.
COPY Kopioi tiedostoja
TYPE Tulostaa tiedoston sisällön näytölle
DEL Poistaa tiedostoja
REN (RENAME) Vaihtaa tiedoston nimen
Ulkoiset käskyt
DISKCOPY Käytetään levykkeiden (korppujen) kopioinnissa
XCOPY Kuten edellinen, mutta kopioi myös kokonaisia hakemistopuita
FORMAT Alustaa levyn/levykkeen, poistaa aiemmat tiedot!
Esim. FORMAT a:
2.5 Käyttöjärjestelmäkäskyjä tarkemmin
Seuraavassa kappaleessa esitellään käyttöjärjestelmäkäskyjä tarkemmin.
Esitellään ensimmäisenä kuitenkin Edit-editori, joka on pieni tekstieditori, jolla voidaan tuottaa ASCII-muotoisia tekstitiedostoja.
EDIT
edit = toimittaa, muokata
Aloittaa DOSin muokkausohjelman, jolla voidaan luoda ja muokata ASCII-muotoisia tekstitiedostoja.
Muoto: EDIT [asema:][saantipolku] tiedostonimi Määrittää ASCII-tekstitiedoston sijainnin ja nimen, avaa sen tuo sisällön näyttöön. Jos tiedostoa ei ole, DOSin muokkausohjelma luo sen.
DIR
directory = hakemisto
Tuo näyttöön luettelon hakemiston tiedostoista ja alihakemistoista.
Pelkkä DIR-komento näyttää levyn nimen ja sarjanumeron, hakemiston ja tiedostojen nimet tunnisteineen, tiedoston koon tavuina ja tiedoston edellisen muokkauspäivän ja kellonajan sekä tiedostojen kokonaismäärän ja niiden yhteiskoon sekä lisäksi levyllä jäljellä olevan vapaan tilan.
Muoto: DIR [asema:] [saantipolku] [tiedostonimi] [/P] [/W] [/A] [/S]
[asema:][saantipolku] määrittävät sen aseman ja hakemiston, jonka sisältöä halutaan katsoa.
[tiedostonimi] määrittää yhden tai useamman tiedoston, joiden nimet halutaan tuoda näyttöön.
/P Hakemiston listaus pysähtyy ruudun tullessa täyteen, rullaus jatkuu kun painetaan jotain näppäintä.
/W Hakemiston listaus tulostuu leveässä muodossa. Hakemistojen nimet ovat hakasulkeiden sisällä.
/A[määritteet] Tuo näytölle vain niiden hakemistojen ja tiedostojen nimet, jotka on määritetty määritteillä. Määritteitä voidaan yhdistellä, mutta niitä ei saa erottaa toisistaan välilyönneillä. Kun käytetään A-valitsinta ilman määritteitä, saadaan näytölle kaikkien tiedostojen nimet mukaan lukien piilo- ja järjestelmätiedostot.
Määritteet: H Piilotiedostot
S Järjestelmätiedostot
D Hakemistot
A Arkistointitiedostot eli ne joita on muutettu varmuuskopiinin
jälkeen
R Lukutiedostot/S Valitsin luetteloi määritetyssä hakemistossa ja sen jokaisessa
alihakemistossa olevat tiedostonimetCD (CHDIR)
change directory = vaihda hakemistoa, siirry hakemistoon
Tuo käytössä olevan hakemiston nimen näyttöön tai vaihtaa käytössä olevan hakemiston
Muoto: CD [asema:][saantipolku] hakemistonimi
[asema:][saantipolku] Määrittää aseman, jos se on jokin muu kuin käytössä oleva asema tai hakemisto.
.. Määrittää edeltävän hakemiston käytössä olevaksi hakemistoksi, ts. siirrytään hakemistopuussa askel ylöspäin.
\ Viittaa aina päähakemistoon
Esim. CD DOS Siirrytään oletushakemiston alapuolella olevaa DOS-hakemistoon.
CD \DOS Siirrytään päähakemiston alapuolella olevaan DOS-hakemistoon.
MD (MKDIR)
make directory = luo hakemisto
Luo uuden hakemiston oletushakemiston alapuolelle
Muoto: MD [asema:][saantipolku] hakemistonimi
MD A:OMA Luo A:-asemalla uuden OMA-nimisen hakemiston.
[asema:] Määrittää asema, johon uusi hakemisto halutaan luoda.
[saantipolku] Määrittää uuden hakemiston sijainnin.
Esim.
MD WINDOWS\SYSTEM\KOE
Luo uuden KOE-nimisen hakemiston WINDOWS-hakemiston alapuollella olevan SYSTEM-hakemiston alapuolelle.
RD
remove directory = poista hakemisto
Poistaa hakemiston. Ennen kuin hakemisto voidaan poistaa, siinä olevat tiedostot ja alihakemistot on poistettava eli hakemiston on oltava tyhjä.
Muoto: MD [asema:][saantipolku] hakemistonimi
Esim. RD A:OMA Poistaa A:-asemalta OMA-nimisen hakemiston.
[asema:}saantipolku Määrittää poistettavan hakemiston sijainnin ja nimen.
Piilo- tai järjestelmätiedostoja sisältäviä hakemistoja ei voi poistaa.
TREE
tree = puu
Tuo näytölle saantipolun tai asemassa olevan levyn hakemistorakenteen graafisessa muodossa.
Muoto: TREE [asema:][saantipolku][/F][/A]
[asema:] Määrittää sen levyaseman, jonka hakemistorakenne halutaan saada näyttöön.
[saantipolku] Määrittää sen hakemiston, josta alkaen hakemistorakenne halutaan saada näyttöön.
Valitsimet
/F Tuo näyttöön kunkin hakemiston tiedostonimet.
/A Määrittää, että TREE-komento tuo näyttöön alihakemistoja linkittävät viivat tekstimerkkien avulla grafiikan sijasta.
DEL
delete = poista, tuhoa
Poistaa määritetyt tiedostot.
Muoto: DEL [asema:][saantipolku]tiedostonimi [/P]
[asema:][saantipolku]tiedostonimi Määrittää yhden tai useamman tiedoston sijainnin ja nimen.
Valitsin
/P DEL-komento tuo näyttöön tiedoston nimen ja pyytää vahvistusta poistolle.
Esim.
DEL TEKSTI.TXT Poistaa oletushakemistosta TEKSTI.TXT -nimisen tedoston.
DEL *.* Poistaa oletushakemistosta kaikki tiedostot. Ohjelma varoittaa ja pyytää varmistusta poistolle, johon pitää vastata.
DEL A:\KOE
DEL A:\KOE\*.* Molemmat poistavat A:-asemalta KOE-nimisestä hakemistosta kaikki tiedostot.
COPY
copy = kopioi
Kopioi yhden tai useita tiedostoja johonkin muuhun paikkaan.
Muoto: COPY [mistä]\mikä [minne]\[mille nimelle] [/V]
[mistä] Määrittää lähtöosoitteen, ts. mistä levyltä tai hakemistosta kopiointi aloitetaan.
mikä Määrittää tiedostonimen tai nimet, jotka kopioidaan. Voidaan käyttää myös *- ja ?-merkkejä.
[minne] Määrittää meno-osoitteen, ts. levyn tai hakemiston, johon kopioidut tiedostot siirretään. Mikäli kopiointi tapahtuu saman hakemiston sisällä lähtö- ja meno-osoitetta ei tarvitse määrittää.
[mille nimelle] Määrittää tiedostonimen, jos kopioinnissa halutaan vaihtaa kopioidun tiedoston nimi. Mikäli nimi pysyy samana, nimeä ei tarvitse laittaa.
/V Tarkistaa, että uudet tiedostot kirjoittuivat levylle oikein.
Esim.
COPY TESTI.DOC TIETO.DOC Kopioi TESTI.DOC tiedoston uudelle nimelle TIEO.DOC, kopiointi tapahtui oletushakemistossa.
COPY TESTI.DOC C:\KOKEET Kopioi TESTI.DOC tiedoston oletushakemistosta C:aseman päähakemistoon nimelle KOKEET
Huom! Jos KOKEET-niminen hakemisto on olemassa, kopioituisi kyseinen tiedosto TEST.DOC KOKEET-nimiseen alihakemistoon samalle nimelle.
COPY *.* A: Kopioidaan oletushakemistosta kaikki tiedostot A:-asemalle tiedostojen nimien pysyessä muuttumattomana.
COPY TESTI.DOC C:\ASIA\JUTTU.DOC Kopioi TESTI.DOC tiedoston C:-aseman \ASIA-hakemistoon ja muutetaan tiedoston nimeksi JUTTU.DOC
COPY-komennolla ei voi kopioida kokonaisia hakemistoja tai alihakemistoja.
XCOPY
extended copy = laajennettu kopiointi
Kopioi tiedostot ja hakemistot alihakemistoineen, ei kopioi piilo- ja järjestelmätiedostoja.
Muoto: XCOPY lähde [kohde] [/A][/M][/D:päivämäärä][/P][/S][/E][/V][/W]
lähde Määrittää kopioitavien tiedostojen sijainnit ja nimet. On mainittava joko asema tai saantipolku.
kohde Määrittää kopioitavien tiedostojen kohdetiedoston. Kohde voi sisältää aseman tunnuksen ja kaksoispisteen, hakemiston nimen ja tiedoston.
Valitsimet
/A Kopioi vain sellaiset lähdetiedostot, joille on määritetty arkistointimääre.
/M Kopioi vain sellaiset lähdetiedostot, joille on määritetty arkistointimääre. Toisin kuin /A-valitsin, /M-valitsin poistaa arkistointimääritteet parametrissa lähde määritetyiltä tiedostoilta.
/D:päivämäärä Kopioi sellaiset lähdetiedostot, joita on muokattu määritettynä päivänä tai sen jälkeen.
/P Tuo kehotteen, joka pyytää vahvistamaan, halutaanko kukin kohdetiedosto luoda.
/S Kopioi hakemistot ja alihakemistot, jos ne eivät ole tyhjiä. Ilman tätä valitsinta XCOPY kopioi vain yhdessä hakemistossa.
/E Kopioi kaikki alihakemistot, tyhjät mukaan lukien. Valitsimen kanssa on käytettävä /S-valitsinta.
/V Tarkistaa kunkin kohdetiedostoon kirjoitetun tiedoston ja varmistaa kohdetiedostojen olevan samanlaiset kuin lähdetiedoston.
/W Tuo näyttöön seuraavan sanoman ja odottaa käyttäjän vastausta ennen tiedostojen kopioinnin alkamista. Aloita tiedostojen kopiointi painamalla jotain näppäintä.
Jos parametri kohde jätetään pois, XCOPY kopioi tiedostot käytössä olevaan hakemistoon. Jos parametrissa kohde ei ole määritetty järjestelmässä olevaa hakemistoa ja se ei lopu kenoviivaan \, XCOPY tulostaa ilmoituksen:
Onko kohde kohdeasemassa oleva tiedosto vai hakemisto (T= tiedosto, H=hakemisto)? (F=file, D=directory)?
Tiedostot kopioituvat kirjainten osoittamalla tavalla painaessasi kyseistä näppäintä.
ATTRIB
attrib = attribuutti, tuntomerkki
Muuttaa tai näyttää tiedostomääritteet.
Muoto: ATTRIB [+R|-R][+S|-S][+H|-H] [asema:][polku]tiedostonimi [/S]
Käytössä olevat tiedostomääritteet saadaan esiin pelkällä ATTRIB-komennolla.
[asema:][polku]tiedostonimi Määrittää käsiteltävän tiedoston tai tiedostojoukon nimet.
Valitsimet
ATTRIB +R [TiedostoNimi] Asettaa tiedoston lukutilaan
ATTRIB -R [TiedostoNimi] Purkaa lukutilan
ATTRIB -A [TiedostoNimi] Asettaa arkistointimääreen
ATTRIB -A [TiedostoNimi] Poistaa arkistointimääreen
ATTRIB -H [TiedostoNimi] Piilottaa tiedoston
ATTRIB -H [TiedostoNimi] Poistaa ”piilotusmääreen”/S Määrittää käsittelyn kohdistumaan oletushakemistoon ja kaikkiin sen alihakemistoihin.
Komennon yhteydessä voidaan käyttää korvausmerkkejä * ja ?
Arkistointimääreellä A merkitään kaikki ne tiedostot, jotak ovat muuttuneet edellisen varmuuskopioinnin jälkeen. Komento XCOPY käyttää arkistointimäärettä kopiointiin.
FORMAT
format = alustaa
Formatoi (alustaa) asemassa olevan levyn tiedostojen talletusta varten. Komento luo uuden päähakemiston ja tiedostojen tilanvaraustaulukon. Se tarkistaa myös, onko levyllä viallisia alueita. Komento poistaa levyllä olevat tiedostot.
Muoto: FORMAT asema [/Q][/FS:tiedostot][/V:nimi]
asema Määrittää aseman, jossa formatoitava levy on. Jos ei määritetä mitään seuraavista valitsimista, FORMAT formatoi levyn aseman lajin mukaan.
/Q Poistaa tilanvaraustalukon (FAT) ja päähakemiston aiemmin formatoidusta levystä, mutta ei tarkista levyn viallisia alueita. Ns. pikaformatointi.
/FS:tiedostot Määrittää levylle tiedostojärjestelmän lajin (FAT, FAT32, NTSF)
/V:nimi Määrittää aseman nimen
TYPE
type = kirjoittaa
Tuo näytölle tekstitiedoston sisällön.
Muoto: TYPE [asema:][saantipolku]tiedostonimi
[asema:][saantipolku]tiedostonimi Määrittää katseltavan tiedoston sijainnin ja nimen.
CHKDSK
check disk = tarkista levy
Tarkistaa levyn loogiset virheet ja tuo näyttöön levyn tiedot ja keskusmuistin määrän.
Muoto: CHKDSK [asema:] tiedostonimi [/F][/V]
[asema:] Määrittää aseman, jossa oleva levy halutaan tarkistaa.
tiedostonimi Määrittää sen tiedoston tai tiedostojoukon sijainnin, josta halutaan etsiä pirstoumia.
/F Korjaa levyssä olevat loogiset virheet, mutta ei fyysisiä vikoja.
/V Tuo kussakin hakemistossa olevan tiedoston nimen näyttöön tarkistuksen yhteydessä.
REN
rename = nimeä uudelleen
Vaihtaa yhden tai useamman tiedoston nimen.
Muoto: REN [asema:][saantipolku]vanhanimi uusinimi
[asema:][saantipolku]vanhanimi Määrittää tiedoston tai tiedostojoukon, joka halutaan nimetä uudelleen.
uusinimi Määrittää tiedoston tai korvausmerkkejä käytettäessä usean uuden tiedostonimen.
Esim. Halutaa muuttaa kaikkien TXT-tunnisteisten tiedostojen nimet DOC-tunnisteisiksi kirjoitetaan komento:
REN *.TXT *.DOC
DATE
date = päivämäärä
Tuo näyttöön päivämäärän ja vaihtaa sen, jos käyttäjä antaa uuden päivämäärän.
Muoto: DATE [dd-mm-yy]
dd-mm-yy Asettaa määritetyn päivämäärän. Päivämäärän esitystapa riippuu maakohtaisesta asetuksesta.
Yleensä kaikissa tietokoneissa on paristovarmennettu kello ja kalenteri, joka ylläpitää aikaa ja päivämäärää vaikka tietokoneesta on sammutettu virta. Päivämäärä ja kellonaika näkyvät DIR-listauksessa, jolloin saadaan selville kunkin tiedoston viimeinen luontipäivämäärä ja kellonaika.
TIME
time = aika
Tuo näyttöön järjestelmän kellonajan ja määrittää sen.
Muoto: TIME [tunti]:[minuutti]:[sekunnit],[sadasosa]
Komento TIME tuo näyttöön järjestelmän kellonajan, joka perään laitetaan uusi aika.
DISKCOPY
disk copy = kopioi levyke
Kopioi lähdeasemassa oleva levykkeen sisällön kohdeasemassa olevaan levykkeeseen.
Muoto: DISKCOPY [asema1][asema2] [/V]
asema1 Määrittää lähdelevykkeen aseman (source)
asema2 Määrittää kohdelevykkeen aseman (target)
/V Tarkistaa, että tiedot kopioituvat oikein. Valitsimen käyttö hidastaa kopiointia.
Komentojonot ovat pieniä itse tehtyjä "ohjelmia", jotka sisältävät käyttöjärjestelmäkäskyjä suoritusjärjestyksessä.
Jos halutaan tehdä jokin monimutkaisen komentosarja yhdellä komennolla, voidaan suunnitella komentojono, eräänlainen komentoputken, joka sitten suoritetaan yhdellä komennolla.
Komentojonon voi kopioida suoraan näppäimistöltä tai sen voi tehdä vaikkapa Edit-editorilla, kyseinen tiedosto tallennetaan aina .bat -loppuiseksi.
Esim.
Käynnistä Edit-editori ja laita siihen seuraavat komennot allekkain järjestyksessä.
cls
cd \
dir /P /STalleta komentojono nimellä Listaus.bat ja suorita komento DOS-kehotteessa antamalla komento Listaus
Kun painat Enteriä, lähtee kone suorittamaan käskyt annetussa järjestyksessä eli
cls tyhjentää kuvaruudun
cd \ vie kontrollin päähakemistoon
dir /P /S tulostaa hakemistolistauksen alkaen päähakemistosta sivu kerrallaan.
Ympäristömuuttujat ovat merkkijonoja, jotka sisältävät tietoja esimerkiksi levyasemasta, polusta tai tiedostonimestä. Ympäristömuuttujat ohjaavat eri ohjelmien toimintaa. Esimerkiksi TEMP-ympäristömuuttuja määrittää paikan, johon ohjelmat sijoittavat väliaikaistiedostoja.
Jokainen käyttäjä voi lisätä, muokata tai poistaa käyttäjän ympäristömuuttujia. Sen sijaan vain järjestelmänvalvoja voi lisätä, muokata tai poistaa järjestelmän ympäristömuuttujia.
Voit muokata seuraavia muuttujia Ohjauspaneelin Järjestelmä-asetuksissa:
Käyttäjän kirjautumisnimi -ympäristömuuttujat
Käyttäjän ympäristömuuttujat vaihtelevat tietyn tietokoneen eri käyttäjien välillä. Järjestelmämuuttujiin kuuluvat kaikki käyttäjän määrittämät muuttujat sekä sovellusten määrittämät muuttujat, kuten sovellustiedostojen kansion polku.
Järjestelmän ympäristömuuttujat
Järjestelmänvalvojat voivat muuttaa tai lisätä ympäristömuuttujia, jotka koskevat koko järjestelmää ja samalla kaikkia järjestelmän käyttäjiä. Asennuksen yhteydessä Windows 2000:n asennusohjelma määrittää järjestelmämuuttujien oletusarvot, kuten Windows 2000 -tiedostojen polun.
Ympäristömuuttujista tärkein on ehkä PATH-asetus, jota joskus joutuu itse muuttamaan. Muita asetuksia ei kannata muuttaa, mikäli ei tunne niiden merkistystä.
Ympäristömuuttujia pääsee tarkastelemaan ja mahdollisesti muuttamaan seuraavasti:
Voit lisätä ympäristömuuttujia tai muuttaa ympäristömuuttujien arvoja seuraavasti:
Avaa Ohjauspaneelista Järjestelmä.
Valitse Lisäasetukset-välilehdestä Ympäristömuuttujat, jolloin avautuu taas seuraavanlainen ikkuna
Huomaa vielä, että näistä asetuksia ei kannata muuttaa, mikäli ei tiedä niiden merkitystä.
Valitse sitten muutettava käyttäjän tai järjestelmän muuttuja jollakin seuraavista tavoista:
Lisää uusi muuttuja ja sen arvo valitsemalla Uusi.
Muokkaa aiemmin luodun muuttujan nimeä tai arvoa valitsemalla Muokkaa.
Poista muuttuja ja sen arvo valitsemalla Poista
