1. Johdanto

1.1 Mikä Unix on?

Unix on tuotemerkki, moniajava, monenkäyttäjän käyttöjärjestelmä, rikas, laajennettava ja avoin ympäristö. Se on yksinkertaisista monikäyttöisistä palasista koostuva monipuolinen järjestelmä, joka on kirjoitettu lähes kokonaan C-kielellä.

Unix on erilaisissa laitealustoissa toimiva käyttöjärjestelmä ja se mahdollistaa saman ohjelman toiminnan eri ympäristöissä. Unix on laajasti tunnettu ja siitä on olemassa useita eri valmistajien enemmän tai vähemmän yhteensopivia tuotteita. Esimerkiksi Linux on yksi Unix / Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä muiden Unixien joukossa. Unixiin kuuluu paljon ohjelmia, aputiedostoja ja tietoa on saatavana useista eri lähteistä.

Unix ei ole yksi tietty ohjelmistotuote eikä vain tietyissä laitteistoissa toimiva käyttöjärjestelmä. Unix ei ole myöskään vain palvelimien käyttöjärjestelmä vaan erityisesti Linuxin myötä siirtynyt myös työasemiin.

1.2 Rakenne

Käyttöjärjestelmänä Unix toimii laitteiston ja ohjelmistojen välissä ja sen ydin (kernel) on toiminnan keskus. Se ohjaa laitteita (näyttö, näppäimmistö, levyt, ...) sekä lisäksi sille kuuluu muistin, prosessien ja tiedostojen hallinta.

Unix on perinteinen varsinainen käyttöjärjestelmä, johon kuuluu standardikirjastot ja  ohjelmat. Suurin osa Unixin komennoista on ulkoisia ohjelmia, jotka voivat käyttää toisiaan. Lisäksi siihen kuuluu standardeja sovelluksia, erilaisia komentotulkkeja ja graafisia käyttöliittymiä.

1.3 Komentotulkki

Komentotulkki (shell) on ohjelma, joka välittää käyttäjän antamia komentoja varsinaiselle käyttöjärjestelmälle.

Kun käyttäjä kirjoittautuu Unix-järjestelmään, käynnistyy automaattisesti jokin komentotulkki (env). Käyttäjä voi käynnistää istunnon aikana lisää eri komentotulkkeja, tarpeen mukaan. Komentotulkkeja on useita erilaisia.

Unixin peruskäytössä eri komentotulkeissa ei ole oleellisia eroja. Vaativassa käytössä, erityisesti komentotulkin ohjelmoinnissa (skripteissä) ja käyttöympäristön muokkaamisessa on syytä päättää, mitä komentotulkkia käyttää. Eri tehtävissä, esim. jokapäiväisessä käytössä ja skripteissä, voi käyttää eri komentotulkkia.

Eri komentotulkeilla on yleensä erilaiset kehotteet (prompt), esimerkiksi %, $ tai >. Komentotulkki lopetetaan komennolla exit

Tunnetuimmat komentotulkit

Bourne shell –perhe

sh      Bourne shell      (alkuperäinen, rajoittunut)
ksh     Korn shell         (monipuolisempi)
bash   Bash                (vielä monipuolisempi)
zsh     Zsh                  (erittäin monipuolinen)

C-Shell –perhe

csh     C-Shell     (komentotulkin ohjelmointi perustuu C-kieleen)
tcsh    tcsh         (edellistä monipuolisempi)

Järjestelmän ylläpitäjä on asettanut yhden komentotulkin käyttäjän oletustulkiksi. Tarkistetaan mitä komentotulkkia itse käyttää oletusarvoisesti komennolla

echo $shell

Myös passwd-tiedostossa on oman käyttäjätunnuksesi kohdalla kerrottu mikä komentotulkki on oletuksena.

Uuden komentotulkin valitseminen

Jos halutaan muuttaa login-shelliä tapahtuu se komennolla chsh

Ennen kuin voidaan vaihtaa shelliä, täytyy tietää, mitä shellejä on tarjolla ja sen voi tarkistaa komennolla

cat /etc/shells tulostaa shells-tiedoston sisällön

 

1.4 Tietoja itsestä ja muista käyttäjistä

Unix-järjestelmää käytetään pääasiallisesti merkkipohjaisesti (siis ei graafista käyttöliittymää) päätteeltä tai pääteohjelmalla kirjoittamalla näppäimistöllä komentoja tai antamalla ohjelmille ohjeita näppäinten painalluksilla.

Seuraavaksi voi kokeilla komentojen antamista ja tulkitsemaan niitä sekä niiden antamia vastauksia.

Kun olet kirjautuneena järjestelmään, voit etsiä vastauksen siihen filosofiseen kysymykseen, joka on vaivannut naisia ja miehiä tuhansien vuosien ajan: Kuka minä olen?

Kirjoita kehotteeseen komento

whoami

Kokeile myös mitä tulostaa komento

who am i

Mitä eroa näillä on ja mitä nämä mahtavat kertoa?

Seuraavaksi voit katsoa kuka olet Unix/Linux-ympäristössä komennolla

id

Mitä tämä taas kertoo?

Ja ketä on kirjautunut järjestelmään komennolla

users

ja toisella tapaa

who

Mitähän muut ovat tekemässä katsotaan komennolla

w

”who they are?” ja ”what are they doing?”

Komento

w [-hsu]

kertoo jokaisesta käyttäjästä mm. istunnon alkamisajan (login@), kuinka paljon aikaa on kulunut viimeisestä näppäimenpainalluksesta (idle) sekä viimeksi annetun komennon (what). Lisäksi tulostuksen otsikko kertoo koneen keskimääräisen käyttöasteen 1, 5 ja 15 minuutin ajalta (load average).

Voit myös tarkistaa ajan ja päivämäärän seuraavasti

time

Näyttää kuinka paljon käyttäjän aikaa, järjestelmän aikaa ja suorittimen aikaa itse komentotulkki on käyttänyt. Varmaankin enemmän käyttöä ohjelmointisovelluksissa.

date

Näyttää taas päivämäärän