
Työtavat vaihtelevat valitun työvälineistön ja
työmenetelmän mukaan. Työmenetelmän valinnassa tulee
huomioida myös puhdistettavan pinnan suuruus, kiinteiden
epäpuhtauksien laatu sekä ympäröivän pinnan arkuus.
Yleisesti suihkupuhdistuksella
poistetaan pinnalta
korroosioistumisen lopputulos eli
ruoste. Maalattavan
pinnan muut esikäsittelytyöt tehdään yleensä aina
puhdistustöiden jälkeen. Tällöin pinnalta on poistettu
rasvat sekä pehmeät massat mm. kaapimilla ja teräslastoilla.
Pehmeiden listateippien
poistossa voidaan käyttää lastojen lisäksi myös
kuumailmapuhallinta. Loput irtoavat epäpuhtaudet voidaan poistaa mm.
liuoteainepesulla. Toimivan maaliyhdistelmän kestoikä on
huomattavasti pidempi hyvin puhdistetulla ja suihkupuhdistetulla
maalausalustalla kuin huonosti puhdistetulla maalausalustalla.

Ennen suihkupuhdistuksen aloittamista on syytä varmistua siitä,
että ajoneuvosta on purettu mahdollisuuksien mukaan kaikki ilman
puhdistusta jäävät osat. Ennen puhallustyön aloittamista
tulee ajoneuvosta myös irrottaa sähkölähde eli akku
sekä mahdolliset räjähdysvaaralliset osat mm.
polttoainesäiliöt. Osien ollessa vaikeasti poistettavissa ja arkoja
voidaan ne suojata puhdistuksen ajaksi vähintään
kaksinkertaisella muovilla ja ilmastointiteipillä. Suuremmat pinnat
voidaan puhalluksen ajaksi suojata esim.
pressulla. Kumiosien
suojauksessa täytyy käyttää harkintaa, koska
pehmeällä puhallusrakeella puhallettaessa ohisuihku esim.
luonnonhiekalla puhallettaessa ei vaurioita ajoneuvon kumipyöriä.
Avopuhalluslaitteen yleiset käyttöönottotoimenpiteet:
Avopuhallusta käytetään yleensä suuremmissa kohteissa ja
töissä, kuten ajoneuvojen korien sekä raskaan- ja
hyötyajoneuvojen runkojen ja lavojen puhdistuksessa. Avopuhallustyö
suoritetaan puhaltamalla suihkupuhdistuslaitteiston avulla raetta
pintaa kohden noin
45° kulmassa. Tällöin puhallusrae ja laitteisto poistaa
pinnalta parhaimmalla teholla mm. ruostetta ja vanhoja maalikerroksia.
Puhallusetäisyys määräytyy laitteiston tehon sekä
käytettävän ilmanpaineen ja materiaalin kovuuden suhteesta.
Avopuhalluksessa käytetty suutinpaine tulee olla noin 6 - 7 baaria
sekä ilmankulutuksen ollessa noin 3 000- 4 000 l /minuutissa, jotta
laitteisto toimisi moitteetta. Tarvittava paine on kuitenkin riippuvainen
puhallusmateriaalista, joten luonnonhiekalla puhallettaessa on suositeltavaa
käyttää pienempää painetta. Puhallustyön aikana
pinnalla edetään
järjestelmällisesti
suihkupuhdistaen ja tarkkaillaan huolellisesti
puhallustyön
jälkeä. Puhallettavan materiaalin ollessa pehmeää tai
ohutta tulee varoa liiallista suihkupuhdistamista, koska pinta saattaa
muotoutua ja venyä. Tämäntyyppisiä pintoja ovat mm.
ajoneuvoissa ohutlevystä valmistetut koriteräspinnat.
Suihkupuhdistettu pinta puhalletaan ennen tarkistusta tai
maalauskäsittelyä puhtaaksi puhdistusrakeesta paineilmapistoolilla.
Suihkupuhdistettua pintaa
arvioidaan yleensä
silmämääräisesti, mutta tarvittaessa voidaan
puhdistetun pinnan laatu tarkistaa myös vertaamalla sitä SIS- tai
PSK-standardeihin silmämääräisesti. Mikäli pinta on
kokonaan
suihkupuhdistettu, se voidaan käsitellä sellaisenaan tai
haluttaessa hioa hiomapaperilla esim. karkeudella väliltä P100 tai
P150. Osin suihkupuhdistetut pinnat tulisi aina hioa hiomapaperilla
kauttaaltaan. Hiottu pinta on aina matalampi pinta profiililtaan, joten
maalaustyön lopputuloskin on hiotulla pinnalla parempi sekä
korroosionestokyvyltään että maalipinnan laadun suhteen.
Suihkupuhdistus voidaan suorittaa myös ns. hiekkapesuna tai
pinnankarhennuksena. Hiekkapesua käytetään konepajapohjattujen
pintojen puhallukseen, jolloin puhdistuksen tarkoitus on poistaa
tilapäinen suojamaalaus ja mahdolliset epäpuhtaudet. Pinnankarhennus
suoritetaan, mikäli pinnalle halutaan suorittaa tartuntaa parantava
käsittely. Tällöin puhallus suoritetaan hieman normaalia
kauemmalta etäisyydeltä, jolloin puhallusrae vain rikkoo pinnan
epätasaiseksi.
Tyhjiöpuhallusta käytetään
pienissä
suihkupuhdistustöissä mm. yksittäisten ruostepisteiden ja
hitsausaumojen puhdistustyö. Tyhjiöpuhalluslaitteistolla ei voida
suorittaa varsinaista maalinpoistoa, koska menetelmä on
suorituskyvyltään hidas.
Suljetun puhalluslaitteen yleiset käyttöönottotoimenpiteet:
Tyhjiöpuhalluksessa suihkupuhdistuspistooli puristetaan puhdistettavaan
pintaan kiinni
kohtisuoraan, minkä jälkeen painetaan liipaisimesta.
Puhalluslaitetta liikutetaan hitaasti
pinnalla puhallussuuttimen ollessa koko ajan kiinni pinnassa.
Tyhjiöpuhalluslaitteet tarvitsevat toimiakseen noin toimiakseen
suutinpaineena noin 4 - 5 bar: ia sekä ilmankulutus laitteesta riippuen
noin 200 - 400 l/minuutissa.
Tuntomerkit |
Syy |
|---|---|
Puhallusraetta ei tule tai tulee niukasti suuttimesta |
käyttöpaine tai ilmatilavuus liian alhainen |
Puhallusraetta ei tule tai tulee niukasti suuttimesta |
puhallusrae on loppu tai kosteaa |
Puhallusraetta ei tule tai tulee niukasti suuttimesta |
puhallusrakeen seassa on kiinteitä epäpuhtauksia |
Puhallusraetta ei tule tai tulee niukasti suuttimesta |
puhallusletkusto on käyttöpaineeseen nähden liian pitkä |
Suihkupuhdistusrae syö pintaa hitaasti |
puhallusrae kulunutta tai epäpuhdasta |
Puhalluskuvio epäsäännöllinen |
puhallusuutin kulunut |
Puhallettaessa muodostuu paljon pölyä |
erottelija epäkunnossa tai täynnä |
Puhalluskypärään tulee ilmaa heikosti |
ilmasuodattimen patruuna tukossa ja likainen |