KITTAUSTYÖ

Kitit on tarkoitettu loivien ja matalien kolojen ja painumien täyttämiseen, joten se ei ole peltitöiden korvike. Ennen kittaustyön aloittamista on hyvä varmistaa, että tarvittavat työvälineet on saatavilla ja suojaustoimenpiteet on tehty. Tämän lisäksi on muistettava puhdistaa pinta huolellisesti epäpuhtauksista ennen kittauksen suorittamista esim. paineilmalla ja rasvanpoistoliuottimella.

Kitin alle jäävät termoplastiset akryyli- sekä tuoreet (keinohartsi) alkydimaalipinnat aiheuttavat ongelmia, koska kitit sisältävät voimakkaita liuotteita. Nämä liuotteet reagoivat maalipinnan kanssa nostattamalla kittauksen reuna-alueita ylös. Tällöin vaurio voidaan korjata hiomalla pinta täysin puhtaaksi alustamateriaaliin saakka.

Kittausmenetelmät

Kittien sekoitus käyttövalmiiksi

Kittien varastointiajan mukaan on mahdollista, että aineosat ovat saattaneet eriytyä toisistaan, joten ennen käyttöönottoa on hyvä varmistua kitin tasalaatuisuudesta sekoittamalla se astiassaan huolellisesti. Tämän jälkeen polyesteriosa sekoitetaan kovetteen kanssa huolellisesti kittausalustalla.

Sekoitus suoritetaan vatkaamalla ja nostamalla. Sekoitus- ja kittialustoina käytetään pahvi-, muovi-, teräs- ja karkaistuja lasialustoja. Kittialustan koko riippuu käytettävän kitin määrästä. Pahvialustaa käytetään vain kerran, kun taas muita alustoja voidaan käyttää toistuvasti. Alusta, jolla kitti useasti sekoitetaan on syytä puhdistaa kunnolla välittömästi kittauksen jälkeen. Karkea puhdistus suoritetaan lastoilla ja viimeistelypuhdistus suoritetaan siveltimen ja tinnerin avulla. Näin varmistetaan, että kittiin ei pääse sekoittumaan edellisen sekoituksen jäämiä. Tärkeää on oppia sekoittamaan kittiä kohteeseen juuri tarvittava määrä, koska työskentelyaika on rajoitettu.

Polyesterilastakitit kuivuvat hiontakuivaksi lämpötilan mukaan 5 - 10 minuutissa. Kovetteen määrä vaihtelee näissä kiteissä valmistajien ohjeiden mukaisesti 2 - 3% välillä. Erilaisten muovien korjaukseen tarkoitettujen epoksikittien sekoitussuhde voi olla jopa 1 : 1. Tärkeätä on noudattaa valmistajien sekoitusohjeita kovetteen määrän lisäyksestä. Näin vältetään mm. kuivumis- ja läpilyöntiongelmat.

Sekoittaminen tulee tehdä huolellisesti, sillä kovetteen huolimaton sekoittaminen polyesteriin saattaa johtaa kitin epätasaiseen kuivumiseen. Samalla kittauksien ominaisuudet voivat muuttua myös niin, että se ei sovellu seuraavien käsittelykertojen alustaksi. Polyesterikitit ja -ruiskukitit kuivuvat hitaasti alle +5 asteen lämpötilassa. Ne vaativat kuivuakseen riittävästi lämpöä eli vähintään 15 - 18 ºC. Kuivumista voidaan nopeuttaa erilaisilla lämminilmapuhaltimilla ja infrapunalämmittimillä. Lämmitysetäisyyttä ja lämpötilaa on tarkkailtava kiihdytettäessä kuivumistapahtumaa, koska liian läheltä lämmittäessä pinta voi ylikuumentua, mikä saattaa aiheuttaa mm. kittipinnan rakkulointia.

Ruiskutettava polyesterikitti sekoitetaan riittävän suureen astiaan. Tärkeää on arvioida oikein tarvittava määrä, sillä seoksen jälkeen sekoituksen käyttöaika on lämpötilan mukaan noin 30 min. Valmiilla seoksella on aina ruiskutukseen sopiva viskositeetti. Ruiskukittauksella voidaan tasata lastakittauksesta jääviä loivia epätasaisuuksia. Ruiskukittausta käytetään myös vaikeiden muoto-osien kuten moottoritilan ja ovenkanttien tasoittamiseen. Ruiskukitin levitykseen voidaan käyttää myös sivellintä, tosin kittausjälki jää helposti hieman epätasaiseksi. Ruiskukitti on hiontakuivaa normaalilämpötilassa noin tunnin kuluttua viimeisen kerroksen levittämisestä. Ruiskukitti hiotaan sen kuivuttua samoilla menetelmillä kuin polyesterilastakittikin, paitsi hiontatarvikkeiden karkeus on yleensä P150 - P240. Mahdolliset korjauskittaukset voidaan tehdä kuivuneelle pinnalle lastoilla levitettävillä polyesterikitillä.

Kittausmenetelmät voidaan jakaa siis seuraavasti:

• polyesterilastakittaus
• ruiskukittaus
• sivellinkittaus .

Polyesterilastakittaus

Suurten kolojen ja painumien täytöissä kannattaa pohjalla käyttää lasikuidulla vahvistettua polyesterikittiä, koska suurissa syvissä täytöissä puhdas polyesterikitti saattaa haljeta. Kittiä levitetään karkeakittauksessa pinnalle reilusti ja muotoillaan sopivaan muotoon ympäröivän pinnan kanssa. Työ tulee suorittaa huolellisesti, jotta vältytään turhalta hiomiselta ja säästetään materiaalia. Käytettävien lastojen koko on syytä suhteuttaa kitattavan pinnan kokoon, myös kittilastan materiaali vaikuttaa hyvään lopputulokseen. Muotojen ollessa kaarevia on voidaan käyttää kumilastoja, kun taas suorilla pinnoilla teräskärki- tai japanlastat ovat parempia.



Mikäli kittaustyö keskeytetään välillä hiontojen vuoksi, tulee säilytysastiasta ns. reunat laskea alas, jotta polyesterilastakitti säilyy koostumukseltaan muuttumattomana loppuun asti. Kannen sulkeminen tulee myös suorittaa huolellisesti, jolloin voimakkaat haihtuvat liuotteet pysyvät kitissä eikä viskositeetti muutu korkeammaksi.

Karkeakittaus uusitaan tarvittaessa muutamaan kertaan. Välillä tehdään muotoon hiontoja esim. epäkesko- tai tasohiomakoneilla. Hiontaa voidaan suorittaa myös käsin, jolloin on suositeltavaa käyttää hiontatukea. Muotoon hiottaessa voidaan käyttää esim. puusta valmistettua pinnan muodon mukaista hiontatukea.

Hiottaessa on tärkeää käyttää oikeaa karkeutta olevaa hiontapaperia. Pohjahiontaa tehtäessä hiomapaperin tai -pyörön karkeus voi vaihdella P60 - P150. Hiontapöly on poistettava huolellisesti ennen seuraavaa kittausta. Yleinen pölynpoistomenetelmä kuivahionnassa on puhaltaminen paineilmapistoolilla. Seurauksena on pölyn leviäminen työympäristöön, mikä on työturvallisuusnäkökulmasta arveluttavaa. Hiomakoneisiin voidaan liittää pölynpoistoimu, mikäli maalaamossa on pölynpoistojärjestelmä. Hiontojen välillä pintaa tarkastellaan silmämääräisesti ja koko kämmenellä hiertäen pituus- ja poikittaissuuntaan. Tarkoituksena on tunnistaa kolot ja epätasaiset kittauspinnat. Pinnalle voidaan ruiskuttaa myös rasvan- ja silikonin poistoliuotinta, jolloin peilaamalla valoa vasten nähdään suurimmat epätasaisuudet ja kittauksen vajaa täytöt. Pintaa lähestyttäessä käytetään hienompia P150-P180 karkeutta olevia hiomapapereita tai -pyöröjä.

Ennen lopullista hiontaa voidaan pinnalle ruiskuttaa kontrollivärinä selluloosamustaa tai alkydimustaa ohuena sumukerroksena. Pinnalle voidaan tarkistusvaiheessa levittää myös kontrollijauhetta. Kontrollimaalin tai jauheen tarkoitus on paljastaa hiottaessa mahdolliset hiontanaarmut, huokoset, kolot ja epätasaisuudet. Käytettäessä kontrollimaaleja täytyy viimeistelyhionta suorittaa niin, että kontrollimaali hiotaan pois kokonaan. Pinnalle jäänyt kontrollimaali voi aiheuttaa tartuntaongelmia sekä maalipinnan keittoilmiön.

Tuleva maalauskäsittely-yhdistelmä vaikuttaa siihen, mille hiontakarkeudelle pinta voidaan jättää. Pinnan saavuttaessa lopullisen muotonsa voidaan sille levittää hienokittiä, joka hiottaessa muodostaa tiiviimmän pinnan pohja- ja hiontamaaleille. Oven tai muiden saumojen lähellä kitattaessa tulee muistaa poistaa kitti märkänä saumakohdista kittauksen yhteydessä. Kitin hionnassa käytetään P150 - P240 karkeutta olevia hiontatarvikkeita. Kitattuja valmiita pintoja ei saa kosketella käsin rasvanpoistopyyhinnän jälkeen, koska käsistä irtoaa hien mukana suoloja ja muita epäpuhtauksia.

Kittauksen hionta voidaan suorittaa myös märkähiontana eli yleensä hiomalla pinta "vesissä". Kosteus ja hiontajäte tulee poistaa pinnalta ennen seuraavaa kittausta huolellisesti esim. pyyhkimällä pinta kuivaksi. Vesihiontaa käytettäessä on tärkeä tietää myös veden kovuus, jotta liiallinen kalkkipitoisuus ei aiheuttaisi tartuntaongelmia varsinaisessa hiontatyössä.

Kittausvälineiden huoltoon täytyy kiinnittää huomiota hyvän kittausjäljen aikaansaamiseksi. Lastat pestään heti käytön jälkeen pesutinnerillä. Teräslastoja voidaan säilyttää työn aikana pesutinnerissä. Muovi ja kumilastoja ei voi säilyttää pesutinnerissä, koska ne turpoavat tinnerin vaikutuksesta. Lastoja voidaan muotoilla tai suoristaa käyttötarkoituksen mukaan. Muotoilu on syytä tehdä huolellisesti, jotta lasta ei ns. piirtäisi kitattaessa. Teräosien ollessa terästä suoristus voidaan tehdä viilalla sekä hiomakivellä. Muovi ja kumilastat voidaan suoristaa hiomalla tasaisella alustalla asetettua hiomapaperia vasten.

Ruiskukittaus

Ennen ruiskukittauksen aloittamista on varmistettava suojauksen toimivuus ja pitävyys, koska ruiskukitti tarttuu erittäin voimakkaasti myös hiomattomaan alustaan. Kittiä on erittäin vaikea poistaa kuivumisreaktion tapahduttua pintaa vahingoittamatta. Mahdolliset kittiroiskeet on syytä poistaa märkänä sellaisella orgaanisella liuotteella, joka ei vahingoita pintaa.

Ruiskukittausta aloitettaessa on tarkistettava oikea ruiskutuspaine. Se vaihtelee työstä ja työkohteen mukaan 2- 4 bar. Mikäli ruiskutussumua muodostuu runsaasti esim. ajoneuvon sisätiloja ruiskutettaessa, on suositeltavaa käyttää alhaisempaa painetta. Ruiskukitti ruiskutetaan tasaisesti alustaan noin 2 - 5 ruiskutuskertaa, jolla saavutetaan yhteensä noin 150 - 500 µm:n kerrospaksuus. Jokaisen ruiskutuskerran jälkeen annetaan ruiskutetun pinnan haihtua muutamia minuutteja. Ruiskutettavalle alueelle ruiskutetaan aina leventäen aluetta, jolloin rajakohtaan ei muodostu paksua kyntettä. Viimeisellä ruiskutuskerralla lisätään valmiiseen ruiskukittiin nitroselluloosa ohennetta eli puhdasta tinneriä noin 10 - 15%. Tämän tarkoituksena on tasoittaa pintaa entisestään sekä loiventaa reuna-alueita hionnan helpottamiseksi. Haihduttamisen jälkeen voidaan pinnalle ruiskuttaa kontrollimaalina esim. selluloosa- tai alkydimustaa.

Ruiskutuksessa käytetyt työvälineet on pestävä huolellisesti ja välittömästi työn jälkeen esim. pesutinnerillä. Hajotusilmaruiskut voidaan puhdistaa pesuautomaateissa tai -simpukoita, jossa ruisku voidaan pestä mahdollisimman työturvallisesti. Pesun yhteydessä maalari joutuu kuitenkin tekemisiin liuotteiden ja ohenteiden kanssa, joten on suositeltavaa käyttää kumipohjaisia suojakäsineitä. Pesutulos tarkastetaan silmämääräisesti ja pistooli jätetään kuivumaan.

Sivellinkittaus

Huokostäyttöjen yhteydessä voidaan kittaus levittää kumilastojen lisäksi tai hiertää siveltimellä, sienellä tai rätillä. Sivellin- ja rättilevitystä käytetään karkeiden muovipintojen kittaustyössä muovihuokoisten täyttöön. Ennen työhön ryhtymistä tulee huolehtia muoviosien mahdollisesta uunittamisesta ja puhdistamisesta. Huokoisten täyttämiseksi täytyy levitys suorittaa siveltimellä tai rätillä hiertäen joka suuntaan. Näin varmistetaan, että huokoiset täyttyvät kauttaaltaan. Kittaus voidaan suorittaa ruiskukitillä tai erityisesti siihen valmistetuilla kittityypeillä. Siveltimet pestään työn jälkeen välittömästi tinnerillä ja rätit hävitetään niiden kuivuttua.

Yleisempiä kittauksen yhteydessä tapahtuvia virheitä