HIONTATYÖ

Ennen varsinaisen hiontatyön aloittamista on varmistettava käsiteltävän pinnan puhtaus, lämpötila, suhteellinen kosteus. Ajoneuvo tai sen osa tulee saattaa käsittelylämpötilaan ajoissa, jotta kosteutta ei pääse työstettävälle pinnalle syntymään. Esikäsittelyjen jälkeen pinta pyyhitään vielä rasvaa ja silikonia poistavalla liuottimella. Peltipinnan vaurion yhteydessä muodostuu yleensä ruostetta, joka poistetaan esim. suihkupuhdistuksella tai hiomalla erilaisilla ruosteenpoistoon tarkoitetuilla laikoilla ja -pyöröillä.

Hiontamenetelmät

Hiontamenetelmät voidaan karkeasti jaotella käsi- ja konehiontaan. Käsihionnalla tarkoitetaan käsin suoritettavaa hiontaa, joka voidaan suorittaa myös hiontatukea apuna käyttäen. Konehionnalla tarkoitetaan hiontaa, jossa hionnan apuvälineenä käytetään erilaisia koneita mm. tasohiomakonetta. Molempia menetelmiä voidaan käyttää kuiva- ja märkähionnan yhteydessä. Hiottavien materiaalien kehittymisen myötä yleisin hiontamenetelmä on nykyisin kuitenkin kuivahionta. Märkähiontaa käytetään yleensä silloin, kun hionta pitää saada suoritettua ennen kuin maali on varsinaisesti hiontakuivaa kuivahiontamenetelmillä.

Hiontamenetelmät voidaan myös jakaa työvaiheittain seuraavasti:

• pohjahionta
• välihionta
• pintahionta.

Pohjahionnalla tarkoitetaan lähinnä pohjatyövaiheessa tapahtuvia ruosteenpoiston-, loivennuksen-, kittausten ja hiontaa sekä ensimmäistä tartuntaa parantavaa hiontaa.

Välihionnalla tarkoitetaan pinnan tasoittamiseen sekä mattaukseen tarkoitettuja hiontoja, jotka suoritetaan pohjamaalauksen ja hiontamaalauksen jälkeen tai pintamaalauskerroksien välissä.

Pintahionnalla tarkoitetaan viimeistelyhiontaa, joka suoritetaan ennen kiillotusta.

Märkähionta

Hiontanesteenä käytetään yleensä vettä, mutta se voi olla muutakin ainetta kuten petroolia tai tärpättiä. Hiontanesteen tarkoitus on vähentää kitkaa hiottaessa. Se estää myös tehokkaasti hiontapölyn siirtymistä työtilan ilmaan. Hiomapaperin tulee olla hiontanesteen kestävää. Nykyään märkähionnan käyttökohteet ovat useimmin väli- ja pintahionnat. Vesi väliaineena mahdollistaa hiontatyön onnistumisen, vaikka hiottava pinta ei ole ns. hiontakuiva. Pinnan tulee olla tällöin vähintään kosketuskuiva. Sen lisäksi tulee varmistaa, että vesihionta sopii kyseiselle pinnalle ja tuotteelle.

Ennen hiontatyön aloittamista on hyvä varmistaa kaikki työvälineet ja materiaalit saataville.
Hiontatyöhön tarvitaan vähintään astia, sieni tai nestettä sitova hiomamateriaali, hiomatuki ja tietysti hiomapaperia. Apuna voidaan käyttää myös paineilmalla toimivaa hiomakonetta, jonka tulee olla roiskevesitiivis. Sähköllä toimivien hiontakoneiden käyttö on ehdottomasti kiellettyä sähkötapaturmavaaran vuoksi.

Hiontatyössä on tärkeintä pitää hiottava pinta riittävän märkänä hiontanesteestä sekä tarkistaa nesteen puhtaus riittävän usein. Riittävä hiontanesteen käyttö varmistaa sen, että paperi ei tukkiudu sekä vahingoita mahdollista herkkää maalipintaa. Hiontanesteen puhtaudella tarkoitetaan sitä, että joukkoon ei pääse epäpuhtauksia kuten hiekkaa. Erittäin tärkeää on myös poistaa hiontajäte märkänä mahdollisimman hyvin, jotta tartuntaongelmilta vältyttäisiin. Varsinkin lakkauskerroksien väleissä suoritetuissa pintahionnoissa on syytä kiinnittää erityisen suurta huomiota hiontajätteen poistoon, koska hiontajäte ei sula nykyaikaisiin lakkoihin. Hiottaessa käsin tai koneellisesti työmenetelmät ovat muilta osin samoja kuin kuivahionnassa käytettävät menetelmät.

Pohjahionta kuivana

Ajoneuvoa tarkistettaessa kartoitetaan korroosiovauriot sekä mahdolliset painaumat korirakenteissa. Epäselvät painaumat ja muut mahdolliset vauriot merkitään väriliidulla. Hionta-alueen ulkopuolelle jäänyt väriliidun jälki tulee poistaa hiomalla tai pyyhkimällä liuottimella, jotta tartunta- ja läpilyöntiongelmia ei myöhemmin muodostuisi. Maalaamoiden varustukseen ei välttämättä kuulu suihkupuhdistuslaitteita, joten silloin ruosteenpoisto suoritetaan hiontavälineistön avulla. Tällöin ruosteenpoisto on yleensä ensimmäinen hiontatyötä vaativa kohde. Merkintöjen jälkeen suojataan kipinävaaralta ikkunat ja muut materiaalit, jotka saattavat vaurioitua kipinäsuihkusta. Vauriopaikka voidaan rajata suojateippauksella vähintään kahdella päällekkäisellä maalarin- tai ilmastointiteipillä. Tällä vältetään lievät hiontavauriot vahingoittumattomalle osalle.

Lähiympäristöstä tulee poistaa palavat ja räjähtäen palavat materiaalit. Esikäsittelytilan lattiat ja suojauksessa käytettävät suojapaperit voidaan käsitellä esim. kastella vedellä ja muu lähiympäristö palamattomalla materiaalilla. Lähelle tulee varata riittävä sammutuslaitteisto.

Aina korroosio ei ole puhkaissut maalipintaa, joten avaus voidaan suorittaa käsityövälinein mm. puukolla tai kaapimella. Tässä vaiheessa paljastuu usein mittavampi vahinko, joka saattaa vaatia myös koripeltisepän työpanosta. Mikäli vahinko on korjattavissa kitein voi automaalari jatkaa ruosteenpoistoa suunnitelmien mukaisesti.

Ruostetta voidaan usein tämän jälkeen poistaa konetyövälinein. Laikkahiomakoneet ovat suunniteltu karkeaan työstöön. Näin ne soveltuvat erinomaisesti myös ruosteenpoistoon. Paineilmalla toimivat laikkahiomakoneet vaativat noin 4 - 7 baarin käyttöpaineen sekä niiden ilmankulutus on noin 100 - 200 l/minuutissa. Ennen hiontatyön aloittamista varmistetaan sekä henkilökohtaisten että koneisiin liitettävien suojavälineiden toimivuus. Hionnalla pyritään poistamaan ruoste kauttaaltaan pinnalta, jolloin pinta saatetaan haluttuun ruosteenpoistoasteeseen. Pöly poistetaan hiontojen välissä pinnalta paineilmapistoolilla. Hionnan jälkeen pinta tarkistetaan silmämääräisesti. Hiottu alue on yleensä tässä vaiheessa suurempi ja suojateippausta joudutaan korjaamaan. Mikäli ruoste on saatu poistettua haluttuun ruosteenpoistoasteeseen, voidaan edetä seuraavaan työvaiheeseen.

Seuraava työvaihe on hiottujen kohtien maalipintojen loiventaminen hiomalla esim. epäkeskohiomakoneilla. Paineilmalla toimivat epäkeskohiomakoneet vaativat noin 5 - 6 baarin käyttöpaineen sekä ilmankulutus on noin 150 - 250 l/minuutissa. Mikäli pinta ei ole pahasti vaurioitunut voidaan loiventamalla saada pinta pohja- ja hiontamaalauskelpoiseksi ilman kittausta. Tällöin loivennus pitää suorittaa siten, että jokaisen käytetyn maalikerroksen väliin jää vähintään noin 20 mm:n maalikerros seuraavaan maalikerrokseen. Tällöin pohjavaurio ei ns. peilaa hiontamaalin alta. Hiomapaperin karkeutena käytetään tällöin välillä P60 - P240 karkeuden omaavia hiomapyöröjä tai -papereita. Hiontatyössä siirrytään luontevasti karkeasta paperista hienompaan. Näin siirtymäalueiden korkeusero ei aiheuta ongelmia seuraavissa työvaiheissa.

Vaurion ollessa suuri ei loivennuksella pelkästään päästä haluttuun lopputulokseen. Vaikka loivennushionnalla ei päästä ilman kittausta hiontamaalaustyövaiheeseen, se vaikuttaa kittauksen ja maalauksen onnistumiseen mm. tartunnan osalta. Tästä syystä se on aina suoritettava vaurioituneelle osalle ja siksi myös kitattava pinta hiotaan aina riittävän laajalta alueelta. Kittauksen hionnassa voidaan epäkeskohiomakoneiden lisäksi käyttää apuna mm. tasohiomakoneita. Loivennushionnalla pyritään myös poistamaan karkeampia hiontajälkiä pinnalta sekä mahdollistamaan kittauksen siirtyminen maalatulle pinnalle niin, että siirtymää ei näy pintaa peilattaessa.



Kittauspaikkojen ja muiden vauriokohtien hiontojen jälkeen siirrytään koko maalipinnan hiontaan kauttaaltaan. Tämän hionnan tarkoituksena on antaa riittävä tartunta mahdollisille pohja- ja hiomamaalipinnoille. Hiomapaperin karkeus tulisi tässä vaiheessa olla mieluummin vähintään P400, koska ajoneuvon korit maalataan erittäin harvoin ylimaalauksessa kauttaaltaan hiomamaalilla. Tällöin hieno hiontakarkeus helpottaa varsinaisen välihionnan tekemistä tavallista ylimaalausta suoritettaessa. Tässä vaiheessa hiontatyö suoritetaan käsin sekä epäkeskohiomakoneella hioten. Hionta tulisi suorittaa erittäin huolellisesti "mattaamalla" pinta kauttaaltaan, jotta pohja- tai hiontamaali saisi mahdollisimman hyvän tartunnan.

Välihionta kuivana

Pohja- tai hiontamaalin kuivuttua voidaan pinnalle suorittaa välihionta. Välihionta suoritetaan käsi ja konehiontana. Koneena käytetään yleisimmin epäkeskohiomakonetta ja hiomamateriaalina hiomapaperia. Ennen välihiontaa kannattaa ainakin koripinnoilla käyttää kontrollimaalausta, jolloin hiottaessa mahdolliset pohjatyövirheet havaitaan helpommin. Valitun pintamaalityypin mukaan välihiomapapereiden karkeudet vaihtelevat välillä P400 - P800. Maalattaessa kaksikomponenttisilla liuoteohenteisilla MS- tai HS-akryylipintamaaleilla välihionta voidaan suorittaa karkeimmillaan P400- papereilla. Kun taas maalattaessa normaaleilla liuoteohenteisilla polyesteri- tai vesiohenteisilla lateksikaksikerrospintamaaleilla, tulee käyttää välihionnassa vähintään P400- karkeuden omaavaa hiomapaperia. Erikoismaalauksia maalattaessa esim. kaksikerros helmiäisiä tehtäessä hiontakarkeus on karkeimmillaan P500 - P800. Suositusten mukaan kannattaa käyttää, kuitenkin aina mahdollisimman hienoa hiomapaperia sekä menetelmänä epäkeskeistä hiontaa, jotta hiontajäljet eivät kuultaisi maalin kuivuttua pinnan alta.



Pinnan hionta suoritetaan hiomalla varsinainen pohja- ja hiontamaalattu pinta sekä mahdolliset siirtymäkohdat. Suoritettaessa ajoneuvon korin hiontaa ei pohjamaalattua pintaa hiota yleensä erikseen, ellei pinnalle ole maalausvirheitä, kuten valumia tai roskia. Hiontamaalattu pinta hiotaan aina, ellei kyseessä ole märkää märälle -maalaustekniikka. Välihionnassa tulee olla huolellinen, koska kaikki jätetyt hiontavirheet tulevat näkyviin pintamaalauksen kuivuttua. Hiottaessa tulee seurata pinnan tasaisuutta sekä hiontajäljen yhdenmukaisuutta. Käsihiontaa tulee suorittaa kuluneella P400- hiomapaperilla tai astetta hienommalla P500- hiomapapereilla, koska yhdensuuntainen hiontajälki peilaa helpommin mm. erikoismaalauksien alta. Hiotun maalipinnan sekä hiomattoman maalipinnan ero näkyy maalipintaa tarkasteltaessa erittäin selvästi mm. helmiäisillä maalattaessa.

Pintahionta kuivana

Pintahionta tehdään aina mahdollisimman hienolla paperilaadulla välillä P800 - P1500 tai esim. hienolla hiontahuovalla työmenetelmän mukaan. Työmenetelmänä käsihionnan lisäksi voidaan käyttää konehiontaa epäkeskohiomakoneilla, jossa voidaan hiomamateriaalina käyttää edellä mainittuja hiontamateriaaleja. Pehmeällä nailonverkkolaikalla ja hiontahuovalla ei kuitenkaan voida poistaa pinnalta pölyjä niiden huokoisuuden ja rakenteen takia. Pintahionnan tarkoitus on tartunnan muodostamisen lisäksi poistaa pinnan pienehköt maalausvirheet kuten pölykertymät ja valumat. Pintahionnat suoritetaan myös monesti kuivahionnan rinnalla vesihiontana, jolloin pölyn muodostuminen työtilan ilmaan on vähäisempää.

Hiottaessa esim. pölykertymiä tai valumia voidaan hionta suorittaa vesissä erityisellä kumialustalla ja kontaktiliimapohjaisella märkähiomapaperilla, jolla on mahdollista suorittaa pienen alueen rajoitettu hionta. Hiottaessa maalausvirheitä koneella tulee noudattaa varovaisuutta, jotta maalipinta ei hioutuisi puhki ja kiillotustyö epäonnistuisi. Tällöin hiontatehoa voidaan säätää syöttöilman painetta laskemalla. Pintahionnan tarkoituksena ollessa vain tartunnan muodostaminen seuraavalle käsittelylle voidaan hiontamateriaalina käyttää hiomahuopaa, jolla saatetaan pinta hioa turvallisesti mataksi ilman läpihionnan pelkoa.

Yleisempiä hionnan yhteydessä tapahtuvia virheitä